Pastellirakkautta ja karsastava potankantaja

3.9.2013

Jukka Nikulainen

Silloin tällöin dyykkiessä löytää massoittain poisheitettyjä postikortteja ja kirjeitä. Kirjeitä suojaa roskiksessakin kirjesalaisuus, eivätkä vieraiden ihmisten joulukortit jaksa kiihottaa mieltäni. Kuvan vanhat postikortit oli silti pakko ottaa mukaan.

Postikorttien kuolemaa on ennustettu turhaan. Postin (vai pitääkö tosiaan sanoa: Itellan) mukaan pelkästään joulukortteja lähetetään Suomessa edelleen 40–50 miljoonaa kappaletta joka vuosi. Koska laajennettuunkaan lähipiiriini kuuluvista ihmisistä kukaan ei saa lähellekään kymmentä joulukorttia vuodessa, jotkut ilmeisesti saavat ja lähettävät niitä massoittain.

Teollinen postikortti on keksintönä yllättävän nuori, useimpien lähteiden mukaan alle pari sataa vuotta vanha. Kirjeenvaihtoa on meille toki säilynyt antiikista saakka. Voin hyvin kuvitella, että jotkin Ciceron Quintus-veljelleen lähettämät viestit olisivat tulleet perille postikorttia muistuttavassa muodossa. Pitkien poliittisten kirjeiden seasta Ciceron säilyneestä kirjeenvaihdosta löytyy hyvin postikorttiin, jopa tekstiviestiin mahtuvia henkilökohtaisempia tervehdyksiä.

Ehkä varsinaisen postikortin lyhyt historia selittääkin dyykittyjen postikorttien huvittavuutta. Kuvan vanhimman kortin leima on vuodelta 1903. Ne ovat siis keksinnön alkuajoilta, eivätkä ehkä siksi vielä kivettyneet nykyiseen muotoonsa.

Näissä korteissa on nykynäkökulmasta katsoen tosiaan huvittavuuteen yltävä romanttinen patetia vielä kunniassa. Hempeä pastellivärjäys vain lisää tätä mielikuvaa. Alunperinkin – ilmeisesti – hassuiluksi tarkoitetun pottapojan ennen liikkuneet silmät ovat jumittuneet mojovaan karsastukseen.

Helsingin yliopiston taidehistorian ja sukupuolen tutkimuksen dosentti Harri Kalha esittelee vanhojen fantasiapostikorttien absurdia maailmaa ja taustaa viime vuonna ilmestyneessä Ihme ja kumma -kirjassaan. Tätä kirjaa voin suositella kiinnostuneille lämpimästi.

En tunne filateliaa tai postikorttien keräilypiirejä riittävästi, jotta osaisin arvioida autonomianaikaisten postikorttien rahallista arvoa. Kenties joku lukija osaa antaa osviittaa. Arvoa tai ei, kortit pysyvät ainakin vielä omituisuutensa ansiosta arkistossamme.

Tweet