Media on tupoteatterin narri

3.10.2011

Taneli Heikka

Demokratian luovuttamattomat periaatteet heitetään Suomessa romukoppaan viikossa. Kansanvalta verotuksessa on out. Tulopolitiikka on täällä, ja media hurraa.

Pääministeri Jyrki Katainen (kok) kertoi Pääministerin haastattelutunnilla (Yle 25.9.) haluavansa keskitetyn työmarkkinaratkaisun. Hän tarjoaa veroalea, jos palkkoja ei koroteta kovin paljon. Kukaan ei ole julkisissa vaaleissa äänestänyt tällaisesta härskistä koplauksesta. Yksikään toimittaja ei kysynyt: ”Herra pääministeri, mitä tämä merkitsee kansanvallalle?”

Suomi palaa pimeään konsensukseen: Heikko parlamentaarinen järjestelmä livauttaa verolakien kirjoittamisen työmarkkinajärjestöille. Kabinetin pelipöydässä kansan rahat allokoidaan uusiksi. Pöytäkirjaa ei tehdä.

Kansalaisten osa on otsikossa: ”Torstaina kuullaan, paljonko rahaa tulee” (HS 27.9.) Kansalaiset ovat tipusia, jotka odottavat suut ammollaan emolta matoja. Suuhun putoaa eri tavaraa kuin vaaleissa on pyydetty, mutta mitä väliä, tämä on Suomen menestysmalli.

Media on tasoittanut paluuta tupoihin koko syksyn. ”Onko konsensusta olemassa”, tivasi Kauppalehti Option otsikko EK:n Mikko Pukkisen haastattelussa (1.9.). Siinä suomalaisen toimittajan epätoivoinen eksistentiaalinen kysymys turvattomassa maailmassa: Onko Jumala olemassa? Onko elämää kuoleman jälkeen? Entä konsensusta?

Tupottomat vuodet ovat olleet toimittajille vaikeita. Valtaa on luiskahtanut kansalle. Toimittajat ovat juosseet tivaamassa työmarkkinakeskusjärjestöiltä, että milloin te nyt taas tempaisette sen, tupon, meillä on tyhjä olo.

Vallan siirto korporaatioille perustellaan kriisillä. Kriisiksi riittää taantuman mahdollisuus tai pakkastalvi. Helsingin Sanomat maalaa uhkakuvan sopimuksettomasta tilasta, jonka ”seurauksia tässä herkässä tilanteessa ei kukaan osaa arvata” (27.9.).

“On ilahduttavaa, että tilannetta osataan katsoa käytännön eikä pelkkien periaatteiden näkökulmasta”, Aamulehti pyyhkii pöytää niillä kansanvaltaisuuden periaatteilla, joilla lehden 130-vuotinen historia seisoo.

Toimittaja Marjo Ollikainen on ainoa, jonka olen nähnyt tuovan esiin periaatteellisia kysymyksiä tuposta: ”Onko hallitus varsinaisesti edes neuvotellut asiasta? Mitä asiaan sanoo sdp?” (HS 27.9.).

Kun tämä kolumni ilmestyy näemme, menikö keskitetty ratkaisu läpi Suomessa viikossa ilman kansanvaltaisia välihuutoja. Saimmeko tupoteatterin, jossa kansalla oli alamaisen ja medialla narrin osa?

Kirjoittaja on viestintäyrittäjä ja toimittaja. Kirjoitus on julkaistu alun perin 30. syyskuuta ilmestyneessä Vihreässä Langassa.

Tweet