Rikolliset sohvatyynyt

24.10.2011

Kaino Riesu

Kävin kuntosalilla. Pyörää polkiessani luin vanhaa Avotakkaa ja jotain muuta, jo repaleiseksi kuolattua sisustusläystäkettä. Ei olisi pitänyt. Sisustusvinkit nostivat verenpainetta paljon enemmän kuin muutaman sadan metrin nousu vuorenrinteessä.

Näin syksyllä meikäläisenkin pitäisi kuulemma hommata olohuoneen kaunistamiseksi syystyynyt. Tietämättä, mitä piruja semmoiset ovat, kysyn mieluummin, saanko käydä kippaamassa kaikki vanhat tyynyni ja matrassini Avotakan tai Divaanin tai Kotivinkin toimitukseen tai johonkin muuhun loppusijoituspaikkaan. Samoin kuin ne kaikki ”kivat ja raikkaat sisustusesineet”, jotka olisin hankkinut viime keväänä Ikeasta ja Indiskasta, jos olisin totellut lehtien ohjeita. Onneksi näin kevään sisustusvinkit vasta nyt syksyllä.

Sisustuslehtiä voisi hyvin perustein syyttää systemaattisesta ympäristörikollisuudesta. Ne kehottavat olemaan alati tyytymätön, hankkimaan jatkuvasti uutta ja kuskaamaan pois käyttökelpoista irtaimistoa vain siksi, että ”uusi sohva piristää” tai maton ”värisävy ei ollut aivan kohdallaan”.

Journalistin ohjeet ovat säädöskokoelma, jonka toimittajat ovat itse keksineet työnsä etiikan varmistamiseksi. Journalistin tulee pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen, suhtautua kriittisesti lähteisiin, vastata työstään ennen kaikkea yleisölleen ja niin edelleen.

Journalistinen ohjeisiin ei sisälly ympäristöetiikkaa. Ohjeissa ei lue, että ”älä edistä turhaa kulutusta”. Jos lukisi, viisi kuudesosaa aikakaus- ja muustakin lehdistöstä eroaisi ohjeita ylläpitävästä Julkisen sanan neuvoston kannatusyhdistyksestä saman tien.

Turhan kulutuksen edistäminen on monen median päätehtävä. Sen kritikoiminen saa nämä jalot journalistit pillastumaan. Yleisöllä on oikeus tietää! Uusista tuotteista! Sohvavertailumme on journalismia!

Ja hehän sitä paitsi kertovat uusista, entistä ympäristöystävällisemmistä tuotteista. Niin kuin vaikka designmuotoilluista ekokalusteista ja täydellisesti maatuvista sisustustekstiileistä, jotka jo kahdensadan vuoden kuluttua ovat taas osa luonnon kiertokulkua. Eikö sitä jo voi sanoa ympäristöeettiseksi journalismiksi!

Ei voi, niin kauan kuin ette kerro, mihin ne kaikki vanhat mööpelit pitäisi noiden uusien tieltä kuskata.

Sisustuslehdet kiihottavat kansaa kulutukseen myös luomalla ja ylläpitämällä täydellisen epärealistista ihmiskuvaa. Perusperhe on aina ”etsinyt pitkään kotia” ja sitten ”rakastunut ensisilmäyksellä” puolen miljoonan euron villaan, johon piti vielä tehdä neljänsadan tonnin remontti.

Se tehtiin, jotta sitä voidaan lehdessä esitellä. Ja me raukat uskomme joka sanan.

Nimimerkki on sivutoiminen mediakriitikko, joka käyttää koston pelossa nimimerkkiä. Kirjoitus on julkaistu alunperin 21. lokakuuta ilmestyneessä Vihreässä Langassa.

Tweet