Lounas uusiksi

31.1.2013

Lasse Leipola

Jokapäiväinen ruokamme voi muuttua ennennäkemättömällä tavalla. Kun väestö kasvaa, ruuasta saattaa oikeasti tulla pula. Tähän asti ruokaa on ollut reilusti yli tarpeen ja ongelmana ollut sen epätasainen jakautuminen.

Ilmastonmuutos vaikuttaa kahteen asiaan: ravinnosta aiheutuvia merkittäviä päästöjä pitää vähentää, ja äärisäät aiheuttavat tuotanto-ongelmia. Molemmat vaikuttavat suuresti siihen, mitä tulevaisuudessa on tarjolla ja erityisesti, mihin hintaan.

Elintarvikeyhtiö Saarioinen valmistautuu jo mullistuksiin. Se pitää tarkat tiedot hiljattain valmistuneesta tutkimuksesta itsellään, mutta siinä kolme merkittävintä nousevaa trendiä ovat perinteet, terveellisyys sekä eettisyys ja ekologisuus.

Nämä näkyvät myös Vihreän Langan uusimmassa numerossa, jossa on hahmoteltu, miten suomalainen arkilounas saattaa muuttua 20 vuodessa.

Kuvatut muutokset perustuvat oletukseen siitä, että ilmastonmuutoksen torjunnasta tulee arkipäivää myös ruokapöydässä. Tällöin esimerkiksi lihan ja maitotuotteiden kulutusta leikataan joko korkeammalla verotuksella tai esimerkiksi henkilökohtaisilla päästökiintiöillä.

Lähi- ja kausiruuan suosio voi korvata talvisin yhä enemmän tuonti- ja kasvihuonevihanneksia. Eli ei hätää, raasteet värittävät myös lapsiemme työpaikkalounaita. Sen sijaan kahvi ja suklaajälkiruuat ovat vaarassa, sillä niitä tuotetaan alueilla, joihin ilmastonmuutos iskee kaikkein koviten.

Jos ruuasta uhkaa tulla pula, voidaan lainsäädännöllä joutua puuttumaan myös ravintosisältöihin. Tällöin esimerkiksi vaalea vehnäleipä, jonka valmistuksessa jyvän ravinteikkaimmat osat heitetään pois, saatetaan kieltää. Terveellisyys ja perinteisyys tulevat näiden muutosten mukana kaupan päälle.

Tämä ei tietenkään ole ainoa mahdollinen suunta: miltä kuulostaisi esimerkiksi hyönteispainotteinen ruokavalio tai kaiken tarpeellisen sisältävät kapselit?

Kirjoittaja on Vihreän Langan toimittaja.

Tweet