Kauas on lyhyt matka

19.3.2013

Jukka Nikulainen

Dyykkiessäni kerään mukaani lähinnä esineitä ja tavaroita, joita voin ottaa tai soveltaa omaan käyttööni. Rihkamaa ja turhaa sälää on maailmassa – ja roskiksissa – jo aivan riittävästi. Joitain sympaattisia tavaroita tulee otettua mukaan muistakin syistä.

Kuvan vanhat matkalaukut ovat kaikki löytyneet roskiksista. Edellisen kaltainen lakoninen virke toistuu tässä blogissa ehkä tiuhaan, mutta tämä fakta on silti syytä mainita. Nämäkin laukut olivat tällä kertaa matkalla kaatopaikalle.

Amatöörinä laukkujen ikää on vaikea arvioida. Puisilla rimoilla vahvistetun laukun kylkeen liimatussa lapussa lukee lähtöpaikkana "Waasa--Wasa". Milloinkohan Vaasan kaupungin nimi alettiin kirjoittaa virallisissa yhteyksissä yksinkertaisella v-kirjaimella tuplaveen asemesta? Päämäärän tiedän kuitenkin, se on myös liimattu laukun kylkeen: Helsinki.

Ehkä matkalaukku liittyy Helsingin pitkään asutushistoriaan. Joku on kenties tullut se kädessään piikomaan pääkaupunkiin. Joka tapauksessa tämän matkalaukun kanssa on kuljettu höyryveturien ja valtamerilaivojen aikaan. Nykylentokoneen ruumassa pahvi-kangasmatkalaukku tuskin kestäisi kauaa.

Vanhat esineet saavat mielikuvituksen liikkeelle. Sama havainto on tehty muuallakin. Helsingin kaupunginmuseossa kuvan kaltaisiin matkalaukkuihin kerätään vanhoja arkiesineitä. Tällaisen muistojen matkalaukun voi lainata kaupunginmuseosta vanhainkotiin, ikäihmisten viriketoimintaa varten. Laukun esineiden kanssa järjestetään vanhainkodissa muistelutuokioita.

Kodissamme matkalaukut toimivat aikakauslehtien välivarastona. Laukut on helppo pinota ja ne muodostavat nurkassa näyttävän tornin. Kun laukut tulevat täyteen, on aika vierailla paperinkeräysastialla. Jos joskus kyllästymme laukkurumbaan, kaupunginmuseon mahtava projekti saa meiltä pienen lahjoituksen.

Tweet