Menneisyyden peili

5.3.2013

Jukka Nikulainen

Kuten sananlasku sanoo, historia ja muoti toistavat itseään. Tämä on sekä hyvä että huono asia.

Ihmisten peruskokemukset vaihtelevat aikakausien erilaisuudesta huolimatta vain vähän. Voimme yhä samaistua Homeroksen tai Shakespearen kertomuksien henkilöhahmoihin, vaikka heidän maailmansa onkin meille vieras.

Uusien sukupolvien tehtävä on aina löytää uudelleen itsestään ja elämästään nämä jo menneiden sukupolvien tunnistamat lainalaisuudet ja totuudet.

Menneeseen voi toisaalta myös helposti juuttua kiinni. Aikakausia tai ilmiöitä ihaillaan ja fetisoidaan turhankin takia. Emme aina opi historiasta, vaan toisinnamme myös sen huonot puolet. Esimerkiksi 1950-lukua on nostalgisoitu tasaisin väliajoin. Sen voi havaita musiikissa, muodissa, televisiosarjoissakin. Valitettavasti usein myös asenteissa.

Saman ilmiön voi vaatimattomammassa mittakaavassa nähdä myös tavarakulttuurissamme. Roskalavat ja -katokset elävät juuri nyt 1950-luvun buumia. Kuvan sympaattisen peilikaapin kaltaista aitoa viisikymmenlukua löytyy jätteiden seasta hylättynä vielä tällä hetkellä paljon. Tulevaisuudessa ehkä vähemmän ja vähemmän.

Peilikaappi edustaakin menneisyyden hyviä puolia. Se on ehkä simppeli ja sarjatuotettu peltiesine, mutta yksityiskohtiin on kiinnitetty huomiota. Se on toimiva, eikä kustannustehokkuus ole ollut sen suunnittelun ainoa kriteeri.

Peilikaappi on yksinkertaisesti kaunis. Tässä esineessä elää muukin kuin nostalgia. Täytyy toivoa, että sama pitäisi paikkaansa myös asenteiden kohdalla.

Tweet