Bette Davis eyes

15.10.2013

Jukka Nikulainen

Roskislöydöt jatkaa edelleen kuvakulttuurin parissa. Tämänkertaiset kuvat ovat saattaneet saada nostalgian lisäksi rahallistakin arvoa. Kenties joku lukijoista osaa valaista asiaa?

Bette Davisin dramaattinen kasvokuva oli roskiksessa vielä alkuperäisen kirjekuorensa sisällä. Se oli löytänyt tiensä postimerkkien mukaan Kalifornian Laguna Beachilta Valkeakoskelle vahingoittumatta. Reunassa on Bette Davisin mustekynällä tehty nimikirjoitus. Kyynikko saattaa epäillä, onko nimmari välttämättä omakätinen.

Davis asui Laguna Beachilla 1940-luvulla, mutta ihailijakuvien tehtailun on kai täytynyt olla aika automatisoitu prosessi. Siitäkin siis päätellen, että niitä näköjään riitti jaettavaksi perähikiästä käyvälle Valkeakoskelle saakka.

Suomalainen variaatio samasta teemasta on monella tapaa proosallisempi. Suomen filmiteollisuuden vanhoja kuvia löytyi toisesta roskiksesta kerralla isompikin nippu.

Kuvien kääntöpuolella on kulloisenkin tähden nimi. Laila Rihten kuvassa nimi oli vielä vanhanmuotoisesti Richter. Kaikkiin niihin on tällätty oheisesta kuvastakin hädin tuskin erottuva Valtion filmitarkastamon hyväksyvä koholeima. Olisikohan Davisin makuukamarikatse ollut liikaa suomalaiselle sensuurille? Jotkin hänen elokuvansa kokivat ainakin väliaikaisesti tämän kohtalon.

Nyky-Hollywood jatkaa seinäjulisteillaan samaa ideaa. Vanhat kuvat hehkuvat kuitenkin edelleen intiimimpää ja glamoröösimpää menneisyyttä. Lähes teini-ikäisen Miley Cyruksen twerkkaaminen, eli pyllynpyöritys, kertoo nykykulttuurin järkyttävästä yliseksualisoitumisesta. Siksikin elokuvatarkastamon leima Rihteen kuvassa tuntuu huvittavalta. Toisaalta monissa Davisinkin elokuvissa katsojan annettiin vähintään ymmärtää yhtä ja toista.

Vanhat kuvat kertovat historiasta valikoidun ja sensuroidun version. On miettimisen arvoinen kysymys, onko nykyajan tapa näyttää kaikki kerralla yhtään parempi tai ylevöittävämpi tapa.

Tweet