Avoin kulttuuri

17.2.2011

Jyrki Kasvi

Viranomaisten julkisia tietoaineistoja ollaan avaamassa kansalaisten ja yritysten käyttöön myös Suomessa.

Ensimmäiset kokemukset Yhdysvalloista ja Iso-Britanniasta osoittavat, että avointa tietoa hyödyntävät innovaatiot tuottavat verotuloina monin verroin sen mitä tiedon käyttömaksuilla on pystytty keräämään. Käynnissä onkin kansainvälinen kilpailu siitä, mikä maa ehtii ensin; Minkä maan yritykset saavat julkisia tietoja hyödyntävät palvelunsa markkinoille ja vientiin ensimmäisenä?

Miksi pysähtyä karttatietoihin, liikenneonnettomuustietoihin tai kaavaselostuksiin? Julkisin varoin tuotetaan ja ylläpidetään ilmatieteenlaitoksen ja tilastokeskuksen lisäksi myös kulttuurilaitoksia. Esimerkiksi British Museum vie kiireellä kokoelmiaan nettiin. Parantuneen palvelun lisäksi myös museo itse on hyötynyt, sillä esineistöön netissä tutustuvat historian harrastajat ovat täydentäneet ja korjanneet museon tietoja. British Museumista on tullut sosiaalinen media!

Miten avoimen tiedon periaatteet sopivat julkisten kulttuurilaitosten tuottamaan tietoon? Eroaako kansallisoopperassa tuotettu ooppera maanmittauslaitoksessa tuotetusta kartasta? Päteekö työsuhdeolettama julkisin varoin tuotettuun kulttuuriin samalla tavalla kuin julkisin varoin tuotettuun tieteeseen? Kymmenisen vuotta sittenhän oikeudet yliopistoissa tehtyjen tutkimusten tuloksiin siirrettiin lainmuutoksella tutkijoilta yliopistoille. Nykyään en voisi enää myydä oikeuksia tutkimukseni tuloksiin yksityiselle yritykselle, kuten tein vielä 1990-luvun alussa.

Viranomaisten tuottamien tietojen avaamisesta saadut kokemukset antavat olettaa, että myös julkisin varoin tuotetun kulttuurin avaaminen yleiseen käyttöön tuottaisi yhteiskunnalle nykyistä suuremman kokonaishyödyn. Valitettavan usein käytäntö kun on se, että esimerkiksi laitosteattereissa tuotetut teokset jäävät kokonaan hyödyntämättä kaiun sammuttua teatterisalissa.

Kysymys on vaikea, sillä käytännössä kulttuurin avaaminen tarkoittaisi sitä, että julkisissa kulttuurilaitoksissa työskentelevät taiteilijat luopuisivat osasta tekijänoikeuksiaan. Taloudelliset tekijänoikeudet eli raha on neuvottelukysymys, mutta moraaliset tekijänoikeudet ovat paljon vaikeampi haaste. Jos julkinen kulttuuri avattaisiin samoilla periaatteilla kuin julkiset viranomaistiedot, silloin esimerkiksi muusikko voisi löytää osia teoksestaan käytössä, jota ei itse hyväksy.

Avoimessa tietoyhteiskunnassa myös julkisin varoin tuotetun kulttuurin tulee olla avointa. Se edellyttää kuitenkin toimivien pelisääntöjen luomista. Yhteiskunnalle kulttuurin avaamisesta koituvasta kokonaishyödystä on kanavoitava oikeudenmukainen osa julkisille kulttuurilaitoksille ja niissä työskenteleville ihmisille. Se tuottaa lisää avattavaa kulttuuria, joka hyödyttää yhteiskuntaa, joka kanavoi taas osan hyödystä uuden kulttuurin tuottamiseen. Positiivinen kehä on valmis.

Kirjoittaja on kansanedustaja ja vihreiden ehdokas ensi kevään eduskuntavaaleissa.

Tweet