Mistä rakentuu tulevaisuuden koulu?

24.2.2015

Jani Toivola

Elinkeinoelämän valtuuskunnan puheenjohtajan Matti Apunen otti kantaa (HS, pääkirjoitus 28.1.) koulushoppailuun. Apunen keskittyy puoltamaan jokaisen vanhemman oikeutta valita lapselleen paras mahdollinen koulu, vaikka kärkenä pitäisi olla se, miten kehitämme jokaisella lapselle parhaan mahdollisen koulun.

Merkittävimmät erot koulujen välillä syntyvät mielikuvissa, mutta juuri nuo mielikuvat ruokkivat kilpailua. Aikuisten ihmisten toiveet, odotukset, pelot ja mielikuvat realisoituvat lasten arjessa. Mitä asioita painotamme, kun pyrimme tarjoamaan lapsillemme parhaan koulun tai parhaat avaimet elämään? Toivottavasti avaimia ja oikeita ovia on yhtä monta kuin lastakin.

Helposti ajatellaan, että tietty koulu takaa jo pelkästään nimensä vuoksi lapselle hyvän tulevaisuuden. Myös tilastollisesti menestyneimmän koulun on katsottava historian sijaan tulevaisuuteen ja mietittävä, mitä koulu on tänään ja millaiseen maailmaan koulusta astutaan.

On tavallista ajatella, että liian suuri maahanmuuttajien osuus koulussa hidastaa kantasuomalaisen oppimista. Varjoon jää helposti se, että eri kansallisuudet tarjoavat lapselle ainutlaatuisen oppimisympäristön ja ikkunan kansainvälisyyteen ja maailmaan.

Moninaisuuden nostamisen koulun, oppimisen ja hyvän elämän keskiöön tulisi olla koulutuspolitiikan keskeisiä tavoitteita tulevalla vaalikaudella. Tämän työn jatkamisen avuksi niin valtion kuin kuntien tasolla meillä on käytössämme sekä tuore yhdenvertaisuuslaki että ihmisoikeusselonteko.

Olen kiertänyt yli 200 koulussa ympäri Suomea. En ole havainnut alueeseen, koulun kokoon tai puhuttaviin kieliin liittyviä selkeitä eroja koulujen välillä. Olennaisin koulujen eroja selittävä tekijä on liittynyt koulujen johtamiseen.

Paras henki on ollut niissä kouluissa, joissa on avointa ja uskaliasta keskustelua ja nuoria kannustetaan tavoittelemaan unelmiaan ja rohkaistaan kiinnostumaan erilaisista asioista. Näissä kouluissa lapset ja nuoret ovat saaneet mahdollisuuden osallistua eri tavoin oman koulunsa ja oppimisympäristönsä kehittämiseen ja koulun ilmapiirin luomiseen. Näissä kouluissa on syntynyt yhteisö, josta kaikki tuntevat vastuuta ja osallisuutta.

Yhdistävä tekijä hyvin toimineissa kouluissa on ollut tiivis koulun, kodin, opettajan ja oppilaan yhteys. Myös lähialueen järjestöillä, seuroilla ja asukasyhdistyksillä on tärkeä rooli siinä, että jokainen lapsi löytää väyliä omaan oppimiseensa ja tulevaisuuden näkymiin.

Tweet