Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
23.1.2015
Viisi entistä ministeriä yhdisti voimansa vapaan Vuotoksen puolesta. Keskustan ja kokoomuksen hallitus olisi vaarallinen Vuotokselle, sanoo kokoomuksen kansanedustaja Pertti Salolainen.
2.10.2014
<p>Uusi ympäristöministeri haluaa vauhdittaa ympäristöhallinnon lupaprosesseja suojelun tasosta tinkimättä: ”Samat
vaatimukset, mutta vähemmän vaiheita ja odotusta”.</p>
22.8.2014
<p>Budjettiriihessä neuvotellaan uudenlaisesta vesiensuojelun rahoitusmallista.
Kahden miljoonan määräraha sisältyy ympäristöministeriön
budjettiesitykseen, mutta valtiovarainministeriön esityksessä sitä ei ole.
</p>
21.5.2014
Fosfori on palautettava ympäristöministeriössä valmisteilla olevaan nitraattiasetukseen, vaatii Suomen luonnonsuojeluliitto. Fosforin käytön rajoitukset olivat alun perin mukana luonnoksessa, mutta uusin versio keskittyy pelkkiin maatalouden nitraattipäästöihin.
13.5.2014
<p>Suomen jokihelmisimpukka- eli raakkukannan tila paljastui odotettua huonommaksi Metsähallituksen vetämässä Raakku!-hankkeessa. Erittäin uhanalaiseksi luokitellun raakun tila on hälyttävä, sillä vesirakentaminen on kaventanut raakkupopulaatioiden elintilaa. </p>
16.1.2014
<p>Uusi vuosi alkoi ikivanhoilla kujeilla hieman uudella kierteellä. Pohjois-Pohjanmaan ely-keskus kertoi, että sen mukaan Kollajan tekoallas ei merkittävästi vähentäisi Natura-alueen luontoarvoja.</p>
21.10.2013
<p>Suomessa on jäljellä enää kaksi Itämereen laskevaa lohijokea ja kymmenkunta meritaimenjokea. Vihreän Langan karttaan merkityt 35 rannikkojokea ovat kuitenkin kaikki olleet jossain vaiheessa vaelluskaloja kuhisevia meritaimenen tai lohen kotijokia.</p>
2.10.2013
<p>Suomen järvistä 85 ja joista 65 prosenttia on hyvässä tai erinomaisessa kunnossa, ilmenee ympäristöministeriön ja Suomen ympäristökeskuksen tuoreesta selvityksestä. Sen sijaan rannikkovesistä vain neljännes on hyvässä tai erinomaisessa kunnossa.</p>
15.8.2013
<p>Vedenpuhdistamot saavat parhaimmillaankin talteen vain noin 90 prosenttia jäteveden typestä, joten rehevöitymisen estämiseen tarvitaan uusia keinoja. Helsingin yliopistolla selvitetään, olisiko vesistöjen omat mikrobit mahdollista valjastaa vähentämään rehevöitymistä.</p>
9.7.2013
<p>Jokirapujen määrä on taantunut Suomessa viimeisen 150 vuoden ajan. Vuosittainen jokirapusaalis, 2–3 miljoonaa yksilöä, on vain noin kymmeneksen siitä, mitä se oli sata vuotta sitten.</p>
27.6.2013
<p>Viime vuonna viisi norppaa kuoli verkkoihin heti kalastusrajoituksien päätyttyä. Metsähallitus vetoaakin nyt kalastajiin, ettei sama toistuisi.</p>
10.5.2013
Saimaalle syntyi tänä keväänä 7–10 norppaa, joiden pesät ovat kalastusrajoitusten reuna-alueella. Suomen luonnonsuojeluliitto varoittaa, että ne saattavat uida pitkälle ja päätyä vaarallisille vesille.
6.3.2013
Vihreiden puheenjohtaja ympäristöministeri Ville Niinistö arvioi, että turvetuotannosta tulee kannattamatonta vuoden 2020 jälkeen, kun päästökauppa ja muut päästövähennystavoitteet kiristyvät.
4.3.2013
<p>”Vuoksen ja Oulujoen vesistöt pitäisi päästää toipumaan aiemmasta rasituksesta sen sijaan, että niihin syydetään entistä enemmän epävarmalla menetelmällä käsiteltyjä jätevesiä”, SLL:n toiminnanjohtaja Eero Yrjö-Koskinen sanoo.</p>
11.9.2012
Tuoreen raportin mukaan muun muassa Kiinan ja Intian vedenkäyttö ylittää vuoteen 2030 mennessä maiden omat vesivarat. YK:n turvallisuusneuvoston toivotaan ottavan vesikysymykset agendalleen.
14.6.2012
<p>Loppukesän kuivakaudet pahenevat ja vedenkorkeudet jäävät totuttua
alemmas. Toisaalta järvien vedenkorkeudet ja jokien virtaamat kasvavat
erityisesti talvisin, kun sateet tulevat aiempaa useammin lumen sijasta
vetenä.</p>
13.3.2012
”Jos haluamme säilyttää Tonavan ainutlaatuisen luonteen, laivojen on sopeuduttava jokeen eikä päinvastoin”, WWF:n vesiasiantuntija Arno Mohl sanoo järjestön tiedotteessa.
1.12.2011
<p>Suomen ympäristökeskuksen mukaan sekä järvien jäätyminen että lumen tulo
on jäänyt Lapissa harvinaisen myöhäiseksi. Paikoin järvet ovat pysyneet
sulana jopa ennätyksellisen pitkään.</p>
8.11.2011
<p>Suomessa on ensimmäistä kertaa saatu aikaiseksi merelliset olosuhteet sisäjärveen, arvioi Suomen ympäristökeskuksen merikeskuksen erikoistutkija Jouni Lehtoranta tiistaiaamun Helsingin Sanomissa.</p>
12.10.2011
<p>Koko Suomen suosituimmaksi järveksi nousi Tuusulanjärvi, joka keräsi 3
352 ääntä, joka oli noin neljännes kaikista annetuista äänistä.</p>
23.9.2011
Vajaan kolmen viikon kuluttua selviää, mitkä ovat Suomen maakuntajärvet. Suomen ympäristökeskuksen järjestämä äänestys on alkanut vilkkaasti.
1.7.2011
<p>Pohjoismaiden neuvosto moittii Tanskaa siitä, ettei maa ole tehnyt tarpeeksi töitä Itämeren suojelemiseksi. Suomi ja Ruotsi säästyivät neuvoston nooteilta.</p>
19.1.2011
<p>”Perustelut vaihtelevat mutta asetelma
pysyy: vuosikymmenestä toiseen tekoallasta tungetaan kuin käärmettä
pyssyyn”, moittii kansanedustaja Oras Tynkkynen.</p>
17.1.2011
<p>Lohjalaiset joutuvat luopumaan ensimmäisinä järven jäällä luistelusta. Lohjanjärvi on
nimittäin ensimmäinen suomalainen järvi, joka jää ilman jääpeitettä,
arvioi Suomen ympäristökeskus.</p>
22.12.2010
<p>”Täällä kuvankauniilla Saimaalla asuessa tuli nopeasti mieleen, että
aluetta voisi käyttää luonnon, sen vesien ja lajiston hyväksi”, yli 20 hehtaaria maitaan kosteikoksi muuttava Pekka Hintsanen sanoo.</p>
16.8.2010
<p>Itämeren suojelu keikkuu vaakalaudalla, sillä valtiovarainministeriö on päättänyt leikata ympäristöministeriön suojelutoimilta erityismäärärahan.</p>
23.7.2010
<p>Rehevöitymistä aiheuttavia ravinnepäästöjä on onnistuttu vähentämään
teollisuudessa ja kalankasvatuksessa, mutta maatalouden
ravinnekuormitus kaipaa vielä karsimista, kertoo Suomen ympäristökeskus.</p>
14.7.2010
<p>Helteet ovat nostaneet järvien pintalämpötilat ennätysten tuntumaan. Tänä aamuna vesi oli Etelä- ja Keski-Suomen
havaintopaikoilla 3-6 astetta ajankohdan keskilämpötiloja lämpimämpää.</p>
9.7.2010
<p>Sunnuntaina voi kokeilla komeita uimahyppyjä ja ottaa samalla kantaa puhtaiden vesien
puolesta. Suomen luonnonsuojeluliitto haastaa suomalaisia osallistumaan
Euroopan laajuiseen Big jump- tempaukseen.</p>
8.7.2010
<p>Barbadosin ulkoasiain- ja ulkomaankauppaministeri Christopher Sinckler toivoo Itämeren suojelun konkareiden antavan hyviä vinkkejä Karibianmeren suojeluun.</p>
21.1.2010
<p>Oikeusministeri Tuija Brax ihmettelee viime viikolla valtioneuvostossa hyväksytyn uuden vesilain nostattamaa keskustelua Vuotoksen tekoaltaasta.</p>
14.1.2010
<p>”Vaikuttaa siltä, että tuleva vesilaki on positiivinen poikkeus murheellisessa ympäristössä”, arvioi luonnonsuojelupäällikkö Ilpo Kuronen.</p>
14.12.2009
<p>Selvitysmies Lauri Tarasti ehdottaa, että maaseudulla asuvat vanhukset ja pienituloiset voisivat saada vapautuksen uusista, tiukentuvista jätevesimääräyksistä. Haja-asutuksen jätevedet ovat maatalouden jälkeen suurin vesistöjen fosforikuormittaja. </p>
20.10.2009
<p>Kollajan tekoallashanke heikentäisi merkittävästi Natura-suojelun perusteena olevia luontotyyppejä. Luonnonsuojelulain mukaan hankkeelle ei voida tällöin myöntää lupaa, arvioi Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus.</p>
20.10.2009
<p>Kiista uusista tekoaltaista repii auki hallitusrintamaa. ”En hyväksy esitystä, joka ei mahdollista jo rakennettujen vesistöjen loppuun rakentamista”, Paavo Väyrynen sanoo.</p>
28.1.2009
<p>
Kiistelty Vuotos-pykälä katosi vesilain lopullisesta versiosta. "Tämä on vihreille erittäin tärkeä asia, josta sovittiin jo hallitusohjelmassa", oikeusministeri Tuija Brax (vihr) sanoi.
</p>
3.12.2008
<p>
Pohjolan Voima julkisti tänään keskiviikkona suunnitelmansa Kollajan tekoaltaasta ja vesivoimalaitoksesta. Hallituksen ilmasto- ja energiapaketissa allasta ei mainita, koska sitä ei pidetty edes vaihtoehtona.
</p>
10.11.2008
<p>Oikeusministeri Tuija Braxin mukaan hallitus sopi ilmasto- ja energiastrategian yhteydessä, ettei Kollajaa rakenneta. Ympäristöministeri Paula Lehtomäen mukaan strategia ei estä hanketta.</p>
18.6.2008
<p>Viemäriverkostoon kuulumattomien asuntojen ja kesämökkien jätevedet pilaavat lähivesiä. Noin 50 000 suomalaismökin jätevedenkäsittely ei toimi.</p>
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
