Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Miika Silfverberg / Creative Commons
puhdasta? Viemäriverkostoon kuulumaton talous kuormittaa vesistöjä jopa kahdeksan kertaa muita enemmän.
Haja-asutusalueiden jätevesien käsittely kuralla
18.6.2008 14.07
Miljoona suomalaista elää haja-asutusalueilla talouksissa, jotka eivät kuulu viemäriverkostoon.
Noin 250 000 ympärivuotisessa käytössä olevassa talossa ja sen lisäksi noin 50 000 mökissä jätevedenpuhdistusjärjestelmä pitää uusia lähivuosina, koska laitteet eivät toimi tai ne eivät ole tarpeeksi tehokkaita.
Vedenpuhdistus ei ole kuitenkaan innostanut talonomistajia, vaikka viemäriverkostoon kuulumaton asukas kuormittaa vesistöjä jopa kahdeksan kertaa viemäriverkoston piirissä asuvaa enemmän.
”Parannukset on aloitettu vain muutamassa prosentissa talouksista”, johtava asiantuntija Erkki Santala Suomen ympäristökeskuksesta arvioi.
Jätevesien puhdistuksen uusimiseen on annettu aikaa 2014 asti. Siihen mennessä vesistä pitäisi poistaa 90 prosenttia orgaanisesta aineesta, 85 fosforista ja 40 prosenttia typestä.
Santalan mukaan asiasta ovat olleet eniten huolissaan ne, joiden jätevedet kuormittavat vesistöjä kaikkein vähiten. Mökit, joissa on kompostikäymälä eikä juoksevaa vettä, eivät yleensä ole uhka vesistöille.
”Pahimpia ovat taloudet, joissa jätevesijärjestelmä on rakennettu 1960–1970-luvuilla. Tämän jälkeen taloon on tullut vesivessa, astian- ja pyykinpesukoneet ja muut koneet, eikä jätevedenpuhdistukselle ole tehty mitään” Santala listaa.
Näissä taloissa vedet menevät useimmiten sakokaivoon, josta ne valuvat käsittelemättöminä avo-ojaan tai maahan.
”Ojista jätevedet ja niiden mukana kulkevat lika-aineet, orgaaninen aine, fosfori, typpi ja bakteerit päätyvät lähivesistöön. Jos likavesi johdetaan saostuskaivosta hallitsemattomasti maahan, se voi uhata myös pohjavettä”, Santala sanoo.
Ensimmäisenä likaveden vaikutukset näkyvät lähirannan rehevöitymisenä, sinileväkukintoina tai oman kaivon veden likaantumisena.
Jätevedenpuhdistukseen on useita vaihtoehtoja. Järjestelmän uusimista varten talonomistajan kannattaa teettää jätevesisuunnitelma.
”Ihan ensimmäisenä kannattaa kuitenkin selvittää, aikooko kunta tai vesiosuuskunta rakentaa alueelle viemäröinnin, johon talon voisi liittää”, Santala suosittelee.
Tweet
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
