Pohjolan voima & Iiro Törmä

Kollaja-uho yltyy, mutta Iijoen kuivaaminen vielä kaukana

16.1.2014 11.40

Sammeli Heikkinen

Uusi vuosi alkoi ikivanhoilla kujeilla hieman uudella kierteellä. Pohjois-Pohjanmaan ely-keskus kertoi, että sen mukaan Kollajan tekoallas ei merkittävästi vähentäisi kahden tekoallashankkeen vaikutusalueella olevan Natura-alueen luontoarvoja.

Julkisuudessa tämä tulkittiin niin, että ely-keskus näytti vihreää valoa Pohjolan voiman vuosikymmeniä elossa pitämälle tekoallasprojektille. Natura-selvitys on kuitenkin vain pieni – vaikkakin merkittävä – osa Kollaja-selvitystä.

Ylitarkastaja Tuukka Pahtamaa ely-keskuksesta kertoo, että varsinaisen ympäristövaikutusten arviointia koskevan lausunnon antoi sittemmin ely-keskukseen sulautettu Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus jo vuonna 2009. Lausunnossa ympäristöviranomainen suhtautuu tekoallashankkeen selvitykseen varsin kriittisesti.

”Tämä lausunto on edelleen voimassa. Kyseessä on sama hanke, jota on viety ehkä vähän parempaan suuntaan”, Pahtamaa sanoo.

Voimayhtiö on yva-selvityksen jälkeen tehnyt hankkeen vaikutuksista Natura-alueisiin kolme päivitystä. Kahta aiempaa ely-keskus piti riittämättöminä, mutta kolmannella kerralla tärppäsi. Tosin nytkin asian esittelijä, luonnonsuojeluyksikön päällikkö Eero Melantie jätti päätökseen eriävän mielipiteen.

Melantien mukaan Kollajan altaan perustaminen hävittäisi hehtaarikaupalla Pudasjärven Natura-alueen tulvametsää. Tulvametsiä taas on Suomen Natura-alueilla vain 150 hehtaaria. Tämän vuoksi Kollajan hankkeelta pitäisi edellyttää poikkeuslupamenettelyä.

Ely-keskuksen ympäristö- ja luonnonvarat vastuualueen johtajan Heikki Aronpään päätöksellä ely-keskus kuitenkin katsoo lausunnossaan, ettei Kollajasta olisi merkittävää haittaa Pudasjärven Natura-alueelle.

Natura-haitta on Kollaja-kaavailuissa vain sivujuonne. Tekoallas tehtäisiin suunnitelmien mukaan Pudasjärven länsipuolelle, pohjoiseen Iijoen pääuomasta.

Altaaseen ohjattaisiin patojen avulla suuri osa Iijoen virtaamasta ja melkein kaikki nykyisin Iijokeen pohjoisesta laskevan Livojoen vesi. Voimalaitos tulisi Kollajan altaasta takaisin Iijokeen laskevaan kanavaan.

Pohjolan Voima on kehunut hankettaan siitä, ettei Iijoen koskia varsinaisesti rakennettaisi. Veden ohjaaminen tekoaltaaseen vaikuttaisi kuitenkin rajusti jokiluontoon noin 40 kilometrin pituudelta tällä haavaa varsin luonnontilaisessa suurjoessa.

Ympäristöviranomainen moittiikin yva-lausunnossaan yhtiön selvitystä vesistövaikutuksista osittain puutteelliseksi. Yhtiön antamien tietojen mukaan Iijoen virtaus putoaisi Kollajan kohdalla kesällä parhaimmillaankin 80 prosenttiin nykyisestä. Virtaama on nykyään keskimäärin yli 130 kuutiometriä sekunnissa. Kollajan jälkeen vettä kulkisi talvella luonnonuomassa vain 15 kuutiota sekunnissa.

Vielä suurempi vaikutus saattaisi olla kevään tulvahuippujen huomattavalla vaimenemisella.

”Tulviminen on joelle elinehto, joen luontainen puhdistusmekanismi on oleellinen”, Pudasjärven luonnonsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja Pirkko Luhta sanoo.

Luhta myös huomauttaa, että kun voimayhtiö sanoo Kollajan suunnitellulla allasalueella olevan vain muutamia mökkejä, kuivuvan jokiuoman varressa on useita kyliä ja satoja asuntoja ja vapaa-ajan asuntoja. Huomattava osa on rakennettu sen jälkeen, kun Iijoki suojeltiin rakentamiselta koskiensuojelulailla 1980-luvun lopulla.

vesistöt 

Tweet