Viekö ilmastonmuutos pohjan pois kehitysyhteistyöltä, Heidi Hautala?

16.12.2011 8.56

Lasse Leipola

Ilmastonmuutos on jo arkipäivää monissa maissa, joihin Suomi käyttää kehitysapurahojaan. Kuinka tärkeä osa kehitysyhteistyötä on ilmastonmuutokseen sopeutuminen, kehitysministeri Heidi Hautala?

”Ilmastonmuutos näkyy köyhien maiden ihmisten arjessa jo niin monin tavoin, että on välttämättä tuettava ihmisten ja yhteisöjen kykyä suojautua sen tuomilta haitoilta ja tuhoilta. Humanitaarinen apu on tarpeen esimerkiksi Afrikan sarven nälkäkatastrofeissa, mutta hallitusten vastuuta niiden ehkäisemisessä on painotettava yhä enemmän. Maataloutta tulee kehittää kestämään kuivuutta. Naisten voimaannuttaminen on tärkeää, koska Afrikan ruuantuotanto on naisten varassa.”

Kansalaisjärjestöt ovat syyttäneet Suomea siitä, että Kööpenhaminassa ja Cancúnissa sovittu kehitysmaille suunnattu lyhyen aikavälin ilmastorahoitus maksetaan kehitysyhteistyömäärärahoista. Suomi maksaa tätä rahoitusta 110 miljoonaa euroa vuosina 2010–2012. Mistä tämä ilmastotuki on pois?

”Suomi hoitaa lyhyen aikavälin rahoitussitoumusta lisäämällä ilmastorahoitusta vuoden 2009 tasosta. Tämä toteutetaan kehitysyhteistyövarojen puitteissa. Se ei siis ole mistään pois vaan määritelmänsä mukaisesti uutta ja lisäistä.”

Ulkoministeriössä valmistellaan parhaillaan uutta kehityspoliittista ohjelmaa. Onko hyvä, että jokainen kehitysministeri vuorollaan sorvaa kehityspolitiikkaa mieleiseensä suuntaan vai olisiko parempi pyrkiä nykyistä pitkäjänteisempään työhön?

”Kehitysyhteistyö on ilman muuta pitkäjänteistä toimintaa, ja ennakoitavuus on yksi tae avun onnistumisesta. Toisaalta jokaisen vaalikauden myötä maailma muuttuu, ja kehityksen edellytykset näyttäytyvät eri tavoin. Siksi Suomen kehitysyhteistyö on osa laajempaa kehityspolitiikkaa kuten vaikuttamista YK-järjestöissä, kehityspankeissa ja globaalihallinnan edistämistä. Haluan tuoda kehitysyhteistyöhön oikeusperustaisen lähestymistavan, joka tunnustaa ihmisten oikeuden puhtaaseen veteen, terveyteen, koulutukseen, terveelliseen ympäristöön ja niin edelleen. Yhtä tärkeää on oikeus osallistua ja vaikuttaa.”

Korruptio on iso ongelma Sambian kaltaisissa maissa. Millaisena näette kehitysmaiden omalle vastuulle jäävän budjettituen tulevaisuuden?

”EU:ssa ollaan muuntamassa budjettitukea ’hyvän hallinnon sopimuksiksi’, joka kumppanimaan kanssa käytävän dialogin kanssa antaa mahdollisuudet sopia budjettituen edellytyksistä. Kansalaisjärjestöjen tuki kasvaa, samoin monenvälinen tuki. Yrityksille tarkoitettuja tukimuotoja kehitetään.”

Onko kehitysyhteistyön määrärahojen osuus vuoden 2015 budjetista luvattu 0,7 prosenttia? Ja sisältyykö tähän YK:n ilmastoneuvotteluissa sovittu ilmastorahoitus?

”Tavoitteena on varmistaa tasainen määrärahakehitys, jonka puitteissa 0,7 prosentin määrärahataso ja Suomen kansainväliset sitoumukset voidaan saavuttaa. Siihen voidaan päästä poliittisen sopimuksen turvin, jolla päästökauppatuloja ohjataan kehitysyhteistyöhön. Puolet päästökauppatuloista on joka tapauksessa ohjattava ilmastonmuutoksen torjuntaan ja siihen sopeutumiseen.”

Ilmastoneuvotteluissa on päästy sopuun vain vuosia 2010–2012 koskevasta rahoituksesta kehitysmaiden ilmastotyöhön. Neuvottelut pitkän aikavälin ilmastorahastosta etenivät Durbanin ilmastokokouksessa, mutta esimerkiksi rahoitus on vielä auki. Teollisuusmaiden on tarkoitus kasvattaa ilmastotukea kehitysmaille sataan miljardiin dollariin vuodessa 2020 mennessä.

Tweet