Tutkinta paljastaa, kuinka tylyä uhkapeliä Talvivaara pelasi ympäristöllä

4.2.2014 8.17

Sammeli Heikkinen

Talvivaaran pahinta kipsisakka-allasvuotoa perkaava onnettomuustutkintakeskuksen raportti paljastaa aiempaa tarkemmin, miten tietoisesti kaivosyhtiössä pelattiin uhkapeliä ympäristön kustannuksella. 

Tutkintaselostuksen mukaan onnettomuus johtui siitä, että nimensä mukaisesti metallipitoisen sakan kaatopaikaksi suunnitellusta ja luvitetusta allasjärjestelmästä tuli kaivoksen ylijäämävesien säilytyspaikka. Onnettomuuden seurauksia pahensi, että kipsisakka-altaisiin oli alettu säilömään myös metalli- ja sulfaattipitoista raffinaattia.

Vihreä Lanka kirjoitti vesiongelmasta mahdollisena syynä neljäntenä vuotopäivänä. Samasta asiasta kirjoitti myös Suomen Luonto. Raffinaatin pumppaaminen altaaseen siitä huolimatta, että yhtiö tiesi sen olevan vaarallista, selvisi viime keväänä.

Tutkintaselostus paljastaa kuitenkin yhtiössä ymmärretyn, että kipsisakka-altaan massiivinen vuoto johtaisi väistämättä myös jäteveden tulvimiseen kaivosalueelta ympäristöön. Tästä huolimatta Talvivaara päätti ensin korottaa kipsisakka-altaiden reunapatoja ja sitten johtaa raffinaattia altaisiin.

Happaman ja metallipitoisen liuoksen pumppaaminen juuri korotettuihin kipsisakka-altaisiin alkoi 20. syyskuuta 2012.

Raffinaattia pumpattiin pois liuotuskasojen kierrosta paitsi varoaltaiden tyhjentämiseksi myös siksi, että Kortelammen avolouhoksen vesiä saataisiin liouskiertoon raffinaatin tilalle ja louhoksen toiminta käyntiin. Toisin sanoen ympäristöluvan ehtoja vastaan toimittiin taloudellisista syistä.

Tässä vaiheessa Talvivaara ei ollut kertonut raffinaatin pumppauksesta valvojalle, eli Kainuun ely-keskukselle.

"Kaivosyhtiön osastopäällikkökokouksessa 3.10.2012 todettiin, ettei lupaa raffinaatin pumppaamiseen kipsisakka-altaalle ole, eikä riskiarviota tai suunnitelmaa ole tehty", tutkintaselostuksessa kerrotaan.

Tässä vaiheessa yhtiöstä soitettiin ely-keskukseen.

"Puhelun perusteella yhtiössä päädyttiin käsitykseen, ettei tilanne edellytä erillistä ympäristöluvasta poikkeamisilmoitusta", kertoo tutkintaselostus.

Näin siitä huolimatta, että onnettomuustutkintakeskuksen raportin mukaan yhtiön sisäisissä keskusteluissa oli tultu siihen johtopäätökseen, ettei kipsisakka-allas sovi raffinaatin varastointiin. Siihen todettiin liittyvän vakavia ympäristöriskejä:

"Kalvorakenteen repeytyminen johtaisi nopeasti suureen vuotoon, jonka pääsyä ympäristöön ei saataisi yhtiön nykyisillä varoaltailla estettyä."

Yhtiö siis osasi ennustaa kipsisakka-altaan vuodon noin kuukausi etukäteen varsin tarkasti. Siitä huolimatta allasvuotoa ei pidetty kaivoksella riskinä. Ei, vaikka kipsisakka-allas oli vuotanut jo 2008 ja 2010. Ensimmäisen vuodon jälkeen laaditussa ympäristöriskinarvionnissa jäteallasvuotoa pidettiin erittäin epätodennäköisenä.

Tiedonkulun katkeilu ja yksi asia kerrallaan -mentaliteetti olivat onnettomuustutkintakeskuksen mukaan osa Talvivaaran ongelmaa:

"Yhtiön toimintakulttuuriin kuului ratkaista ongelmia tapauskohtaisesti, miettimättä muutosten vaikutuksia muihin yhtiön toimiin, kokonaisvaltaisen suunnitelmallisuuden sijaan."

Tutkintaselostuksessa myös moititaan kaivosyhtiön ja ely-keskuksen yhteistyötä, joka ei kehittänyt kaivosyhtiön omaa riskienhallintaa. "Tiivis ja osittain epävirallinen" yhteydenpito johtii muun muassa siihen, että esimerkiksi raffinaatin pumppausasiassa kaivosyhtiö katsoi puhelinsoiton riittävän.

"(...)viranomaisen käytännöksi tuli hyväksyä yhtiön tekemät toimenpiteet jälkikäteen", selostus toteaa.

Onnettomuustutkintakeskus ei ota raportissaan kantaa syyllisyyskysymyksiin. Sen tehnee kuitenkin Oulun käräjäoikeus, kunhan Talvivaara-vyyhti etenee syyteharkinnasta oikeuteen.

Ympäristön kannalta ikävä uutinen on, ettei Talvivaarassa mikään näytä muuttuneen vuoden aikana. Kaivosyhtiö on taas laskenut ympäristöluvan vastaisesti avolouhokseen vaihtelevasti saastuneita jätevesiä, jättänyt kipsisakka-altaat tyhjentämättä määräaikaan mennessä ja ilmoittanut ely-keskukselle, ettei vesiongelmaa saada hoidetuksi vaaditussa ajassa.

Ja nyt, toisin kuin hieman yli vuosi sitten, Talvivaara on selvitystilassa kamppaileva, vain osittain toiminnassa oleva kaivos, jonka työntekijöistä puolet on lomautettuna. 

kaivosteollisuus  talvivaara  ympäristöonnettomuus 

Tweet