Talvivaara tiesi kipsisakka-altaan vaarat jo 2010 - otti tietoisen riskin viime kesänä

19.4.2013 15.03

Sammeli Heikkinen

Talvivaara varastoi ainakin viime kesänä valtavia määriä raskasmetallipitoista vettä kipsisakka-altaisiinsa. Tämän yhtiö teki, vaikka menettelyn riskit ovat olleet tiedossa jo vuosia. Viime marraskuussa kipsisakka-allas sitten pettikin tuhoisin seurauksin. Tässä kuussa sattunut ja paremmin hallittu vuoto taas saattoi olla seurausta aiemmista.

Todisteet Talvivaaran toiminnasta ja siitä, että sen vaarat tunnetaan löytyvät asiakirjoista. Tarkimman ja – luultavasti – rehellisimmän kuvauksen toiminnastaan Talvivaara antaa juuri ennen uutta kipsiallasvuotoa päättyneen osakeantinsa esitteessä. Sen, että Talvivaara tiesi menettelyn vaarat, paljastaa Vihreän Langan saama Talvivaaran selvitys vuoden 2010 kipsisakka-allasvuodosta.

Ainakin osa ympäristöviranomaisista on hieman närkästynyt siitä, että yhtiö kuvaa toimintaansa ja sen ongelmia tarkemmin osakkailleen kuin antamissaan selvityksissä ympäristöviranomaisille.

Talvivaara selvästi varoo finanssiviranomaisia, sillä antiesitteessä käydään varsin seikkaperäisesti läpi kaivoksen toteutuneita ja mahdollisesti tulevaisuudessa odottavia ympäristöongelmia. Sävy on melko erilainen kuin vaikkapa toimitusjohtaja Pekka Perällä julkisuudessa.

Perähän kertoi kipsisakka-altaan vuodon jälkeen, että kaivoksen vesitilanne on hallinnassa. Antiesitteessä taas sanotaan että "Talvivaara ei välttämättä pysty ratkaisemaan Talvivaaran kaivoksen toimintaan vaikuttavia vesitaseongelmia".

Kipsisakka-altaita käsitellään useassa kohdassa, mutta kiinnostavin on kenties sivulla 31:

"Talvivaara johti syyskuun ja marraskuun alun 2012 välisenä aikana metallien talteenottolaitokselta kipsisakka-altaaseen noin miljoona kuutiometriä prosessin paluuliuosta (...) Näin saatiin myös avolouhosta tyhjennettyä tehokkaammin, koska liuoskiertoon voitiin ottaa lisää vettä avolouhoksesta. On mahdollista, että muun muassa nämä syyt johtivat vuotoon(.)"

Talvivaaran tuotannolle ainakin viime vuonna aiheutti pahoja ongelmia metallitehtaassa kiertävän liuoksen laimeneminen. Se johtui osittain siitä, että kaivoksen ylijäämävesiä jouduttiin säilömään myös liuoskiertoon.

Tilanne yritettiin siis ratkaista sillä, että liuoskierrosta pumpattiin ylijäämävesiä kipsisakka-altaaseen, ja samalla kiertoon otettiin sopivampaa vettä avolouhoksesta. Näin kaivos pyrki saamaan enemmän tehoa liuoskiertoon ja avolouhokselle tilaa malmin louhintaan.

Käytännössä vettä ei siis Talvivaaran kertomuksen perusteella säilötty hätätilanteen vuoksi vaan siksi, että yhtiön malmin- ja metallintuotanto tehostuisi.

Yhtiö paitsi jätti noudattamatta ympäristöluvan määräyksiä myös toimi tavalla, jonka se itse oli todennut riskialttiiksi jo vuoden 2010 kipsiallasvuodon jälkiselvityksessä.

Ympäristöluvan mukaan kipsisakka-altaat on tarkoitettu metallitehtaasta tulevan sakan varastopaikoiksi eikä jätevesialtaiksi. Näin niiden patovalleja ei myöskään ole tehty vedenpitäviksi, mikä on voitu todeta kahden viimeisimmän vuodon yhteydessä: Jätevesi on päässyt vuotamaan reunapatojen alta.

Ympäristölupa on myönnetty sillä oletuksella, että sakka ja vesi ovat emäksisiä. Metalltehtaalta johdettu vesi on kuitenkin hyvin hapanta ja raskasmetallipitoista.

Vihreä Lanka sai vuoden 2010 kipsiallasvuodon jälkeen tehdyt tarkastusraportit. Talvivaaran kokoavassa selvityksessä kaivoksen tuolloinen ympäristöpäällikkö Heikki Kovalainen tekee kolme johtopäätöstä, joilla vuodot voi tulevaisuudessa välttää.

Yksi johtopäätöksistä kuuluu: "Allasta ei käytetä veden varastointialtaana."

On epäselvää, onko Talvivaara missään vaiheessa noudattanut tätä ohjetta. Kipsisakka-altaisiin on kyllä säilötty metallitehtaan sakkaa, kuten pitikin, mutta niitä ei ole esimerkiksi ilmeisesti käytetty lainkaan ympäristöluvassa määritellysti osana kaivoksen jätevesikiertoa.

onnettomuus  jätevesi  talvivaara 

Tweet