Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Mikael Ahlfors
Tietovaaraa. Petteri Järvisen mielestä ruuhkamaksut altistaisivat suomalaiset entistä tiukemmalle valvonnalle.
Tietovuoto uhkaa kansalaista verkossa
25.3.2010 15.59
Tulevaisuudessa yksityisiä ovat vain ajatukset, ennustaa tietokirjailija Petteri Järvinen. Hänen mukaansa jokaisen pitäisi huolestua siitä, kuinka paljon heistä kerätään tietoja.
”Tietojen kerääminen on niin huomaamatonta, laajaa ja arkipäiväistä, että tavallinen kuluttaja ei välttämättä kiinnitä siihen edes huomiota”, Järvinen sanoo.
Järvisen tällä viikolla julkaistu kirja Yksityisyys – turvaa digitaalinen kotirauhasi antaa vinkkejä valvonnalta suojautumiseen.
Sähköisessä viestinnässä kansalainen voi Järvisen mukaan vaikuttaa paljonkin omaan tietoturvallisuuteensa. Oman sähköpostin voi salata ja käyttää salattuja nettiyhteyksiä.
Valvontaan on vaikeampi vaikuttaa kun astutaan ovesta ulos, ajetaan autolla tai käytetään kaupassa bonuskorttia. Kameravalvontaa on mahdotonta välttää ja ruuhkamaksujen myötä jokaista pääkaupunkiseudun autoilijaa seurattaisiin GPS-paikannuksella.
Osaan valvonnasta on mahdoton vaikuttaa. Esimerkiksi ruotsalaiset ja amerikkalaiset vakoilevat Suomesta lähtevää dataliikennettä ja kaikki ulkomaiset tiedustelupalvelut seuraavat kansainvälistä nettiliikennettä.
”Sieltä voi mennä suomalaistenkin tietoja sellaisiin käsiin, että se ei tunnu välttämättä kivalta”, Järvinen sanoo.
Järvisen mukaan vastuu digitaalisten kansalaisoikeuksien turvaamisesta jää lopulta ihmiselle itselleen.
Suurin osa palveluita tarjoavista yrityksistä, Facebook ja Google etunenässä, on kansainvälisiä, eikä Suomen viranomaisilla ole keinoja puuttua niiden tekemisiin.
”Omien tietojen turvaaminen vaatii kansalaistaitoa, joka kuuluu tähän aikaan, mutta jota vain harvalla on. Se vaatii omaa aktiivisuutta. Kukaan ei voi hoitaa sitä meidän puolestamme.”
Lainsäädännön suhteen parhaillaan pohditaan, pitäisikö verkossa tapahtunut identiteettivarkaus, eli esimerkiksi toisen nimellä esiintyminen, kriminalisoida. Järvinen itse suhtautuu kriminalisointiin ristiriitaisesti.
”Sekään ei ole hyvä, että kaikkea aletaan säännellä ja kieltää.”
Järvisen mukaan Google Street Viewn nostattama kohu on hyvä esimerkki nykyisistä haasteista. Jos tällaiset palvelut kielletään, on vaarana että tulevaisuuden verkkopalvelut jäävät syntymättä ja maat, joissa sääntely on löyhempää saavat kilpailuedun. Järvisen mielestä tarvitaan laajaa kansainvälistä yhteistyötä.
”Meillä on Suomessa aika hyvät lait, eikä tilanne lakien kiristämisellä parane. Pikemminkin pitää herättää kansalaiset.”
Tweet
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
