Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
27.2.2014 13.31
Poliisi sai oikeuden pitää uutta salaista rekisteriä vuodenvaihteessa. Poliisin henkilötietojen käsittelyä koskeva laki uudistettiin, ja samalla sen pitkän toisen pykälän häntään lisättiin lyhyt maininta havaintotiedoista.
Tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnion mielestä kyse on poliisin valtuuksien laajentamisesta ja suuresta periaatteellisesta muutoksesta. Vuodenvaihteessa voimaan tulleen lakimuutoksen myötä poliisi sai valtuudet rekisteröidä tietoja ”tapahtumista tai henkilöistä, joiden voidaan olosuhteiden taikka henkilön esittämien uhkausten tai henkilön muun käyttäytymisen vuoksi perustellusti arvioida liittyvän rikolliseen toimintaan.”
”En ole tästä hirveästi tykännyt. Poliisi pyysi tällaista lakimuutosta vetoamalla lain päivittämiseen. Minun tulkintani on, että tämä lisää poliisin toimivaltuuksia”, Aarnio sanoo.
Aarniota epäilyttää lavea tulkinta kirjaamisperusteista. Samaa mieltä on Lapin yliopiston oikeusinformatiikan professori Rauno Korhonen.
”Kärjistettynä voisi todeta näin väljien säännösten lisäävän mahdollisuutta niin sanotun ilmiantoyhteiskunnan kasvuun”, Korhonen sanoo.
Aarnion mielestä periaatteellinen siirtymä on suuri, sillä havaintotietojärjestelmään voidaan kirjata aivan laillista toimintaa, toisin kuin jo 1990-luvulta käytössä olleeseen, sisällöltään salaiseen epäiltyjen tietojärjestelmään.
”Epäiltyjen tietojärjestelmän merkinnässä on lähtökohtaisesti joku rikos taustalla. Havaintotietojärjestelmässä ei, sinne voidaan panna joku havainto sen varalle, että joku virtanen sattuu tekemään myöhemmin jotain.”
Pitkään käytössä olleeseen epäiltyjen tietojärjestelmään laki sallii sellaisten henkilöiden tietojen kirjaamisen, joiden on syytä epäillä ”myötävaikuttavan tai myötävaikuttaneen rikokseen, josta saattaa seurata enemmän kuin kuusi kuukautta vankeutta, tai huumausaineen käyttörikokseen”.
Epäiltyjen tietojärjestelmän käyttö näyttää olleen ainakin osin melko huoletonta. Tästä nousi viime keväänä kohu, kun MTV3 paljasti, että järjestelmässä oli Venäjän presidentin Vladimir Putinin nimi.
Putin-kirjauksesta aloitettiin esitutkinta, joka on käytännössä valmis ja menee loppulausunnolle asianosaisille. Tutkinnanjohtajana toimiva valtionsyyttäjä Juha-Mikko Hämäläinen kertoo, että jutussa on epäiltynä poliisin keskijohtoon kuuluvia virkavelvollisuuden rikkomisesta. Epäilys on, että epäiltyjen tietojärjestelmän käytössä on lipsuttu lain ja poliisin oman ohjeistuksen rajoista.
Lain mukaan epäiltyjen tietojärjestelmän rekisterin pitäjä on Poliisihallitus, joka on siirtänyt sen ylläpidon Keskusrikospoliisille. Siten Putin-jutun epäillyt ovat KRP:n ja Poliisihallituksen väkeä.
Tietojärjestelmän käyttäjiä on toki muissakin poliisiyksiköissä sekä tullissa ja rajavartiossa. Lain mukaan sitä saavat käyttää tiedustelu-, analyysi- ja tarkkailutehtäviin määrätyt poliisit.
Hämäläisen mukaan tutkinnassa on selvinnyt, ettei yli 15 vuotta käytössä ollutta epäiltyjen tietojärjestelmää ole todennäköisesti missään vaiheessa tarkistettu. Putin-lipsahdus ei olekaan ilmeisesti järjestelmän ainoa kummallinen kirjaus.
Epäiltyjen tietojärjestelmä ja uusi havaintorekisteri ovat molemmat salaisia. Kansalaisella ei ole lain mukaan oikeutta tarkistaa rekisterissä mahdollisesti olevia tietojaan. Tietosuojavaltuutettua voi kuitenkin pyytää tarkastamaan tietojen oikeudellisuuden.
”Putin-kohun jälkeen on tullut todella paljon tarkistuspyyntöjä, kymmeniä”, Aarnio kertoo.
Rekisterin salaisuutta perustellaan Aarnion mukaan ensinnäkin sillä, ettei mahdollinen rikollinen saa mahdollisuutta esimerkiksi hävittää todistusaineistoa rekisteritiedon perusteella.
Hämäläinen taas muistuttaa, että kun rekisteriin merkityn tiedon ei tarvitse perustua faktaan, on myös siihen merkityn henkilön oikeusturvan mukaista, ettei tieto ole julkista.
Rauno Korhosen mielestä havaintorekisterin kirjaamisessa lakiin on hyvätkin puolensa:
”Edes poliisilla ei saa oikeusvaltiossa olla laissa säätämättömiä pimeitä ja salaisia rekistereitä.”
poliisi 
Tweet