Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
27.2.2014 13.31
Poliisin rekistereitä – myös salaisia – käsittelevät lait on hyväksytty eduskunnassa liki keskustelematta.
Perättömän tiedon päätymisestä poliisin tietojärjestelmiin oltiin tosin huolissaan jo yli kymmenen vuotta sitten.
Muun muassa tietosuojavaltuutettua epäilyttävän havaintorekisterin sisältävä lakiuudistus ei herättänyt viime vuonna keskustelua eduskunnan suuressa salissa.
Ainoan puheenvuoron käytti ensimmäisessä käsittelyssä poliisi-kansanedustaja Kari Tolvanen (kok), joka kiitteli lakiuudistusta kovasti.
Alunperin nyt päivitetty laki säädettiin vuonna 2002 ja tuli voimaan vuoden 2003 alusta. Tuolloin laista sentään puhuttiin hieman. Matti Väistö (kesk) muistutti henkilötietojen suojan tärkeydestä.
”Minusta täällä on yksi erittäin vaikea yksityiskohta. Kun poliiseista on kysymys, se koskee näitä vihjetietoja, siis miten reagoidaan ja miten rekisteröidään niin sanotut vihjetiedot”, sanoi puolestaan demarien Antero Kekkonen.
Kekkonen painotti, että poliisin on erotettava ”pötypuhe” siitä, mikä on tallettamisen arvoista.
Poliisin epäiltyjen rekisteri mainitaan ensi kerran vuonna 1995 voimaan tulleessa poliisin henkilörekisterilaissa. Tuolloin laista ei syntynyt keskustelua.
Lapin yliopiston oikeusinformatiikan professori Rauno Korhonen huomauttaa, että poliisin henkilötietojen käsittelyä koskevaa lakia on muutettu vuoden 2003 jälkeen peräti 17 kertaa, minkä vuoksi jopa asiantuntijoiden on ollut vaikeaa muodostaa siitä kokonaiskuvaa.
poliisi  eduskunta  tietosuoja 
Tweet