Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Into Kustannus
24.5.2011 15.49
Ydinvoimateollisuus reagoi riskeihin vasta, kun jotain tapahtuu tai tulee läheltä piti -tilanteita. Näin arvioi tieto- ja tieteiskirjailija Risto Isomäki, jonka kirjoittama Ydinvoiman Fukushiman jälkeen -pamfletti julkistettiin tänään.
”Syyskuun yhdennentoista päivän terrori-iskujen jälkeen vakuuteltiin, että ydinvoimalat kyllä kestävät matkustajakoneen törmäyksen. Muutamaa vuotta myöhemmin alettiin kuitenkin puhua, että Olkiluoto kolmosesta tulee ensimmäinen reaktori, joka sen oikeasti kestää”, Isomäki sanoi tänään tiistaina Helsingissä järjestetyssä tiedotustilaisuudessa.
Hän muistuttaa, että samaan tapaan vähäteltiin mahdollisuutta, että reaktorisydän voisi sulaa, räjähtää tai vahingoittua tsunamin seurauksena. Väitteet kuitenkin jouduttiin ottamaan uuteen tarkasteluun Harrisburgin, Tšernobylin ja Fukushiman onnettomuuksien jälkeen.
Suomen ydinvoimaloiden kannalta suurimpana uhkakuvana Isomäki pitää tulvia ja tulvavesipatjojen yli vyöryviä aaltoja.
”Ilmastonmuutoksen seurauksena Suomessa voi olla parinkymmenen vuoden päästä sellaisia tuulia kuin Barentsinmerellä nykyisin. Se tarkoittaa, että aallot kasvavat Itämerellä entistä korkeammiksi. Kaikkein hankalin tilanne on Perämeren pohjukassa, jonne päätyvät aallot voivat kasvaa 600 kilometrin matkan verran”, Isomäki sanoi.
Suomessa Fennovoima suunnittelee ydinvoimalaa Simoon, joka on juurikin Perämeren pohjukassa.
Vaikka ydinvoimaloita on Suomessa rakenteilla yksi ja suunnitteilla kaksi, Isomäki uskoo, että ydinvoimaloiden rakentamisen aika alkaa olla ohi.
”Kun verrataan ydinvoiman ja tuulivoiman kustannuksia suhteessa tuotettuun energiaan sorrutaan usein yhteen tilastoharhaan. Suurin osa ydinvoimaloista on vanhoja ja halvalla rakennettuja, minkä lisäksi niistä puuttuu nykyisin vaadittua turvatekniikkaa. Uusimpien ydinvoimaloiden tuottaman energian hinta on lähes kuusinkertainen verrattuna tuulivoimaan”, Isomäki arvioi.
Hän kirjoitti kirjan hyvin nopealla aikataululla, sillä Fukushiman onnettomuudesta on kulunut vasta hieman yli kaksi kuukautta. Isomäen mukaan nopeasti kirjoitetuista teksteistä tulee joskus todella hyviä ja hän pitääkin nyt julkaistua kirjaa merkittävimpänä hänen koskaan kirjoittamanaan tekstinä.
”Tähän tuli aika kirkkaasti tiivistettyä kaikki se, mitä olen viimeisen 30 vuoden aikana oppinut ydinvoimasta”, Isomäki sanoi.
Isomäellä oli yksi ehto kirjan kirjoittamiselle: hän halusi, että sen järjestysnumero Into-pokkarien sarjassa olisi 42. Syynä tähän on Douglas Adamsin kirja Linnunradan käsikirja liftarille, jossa jättiläismäinen tietokone tahkoaa pitkään vastausta kysymykseen siitä, mikä on elämän tarkoitus, ja antaa lopulta vastaukseksi numeron 42.
”Se oli yksi viime vuosisadan hienoimmista vitseistä. Pelkään, että tulevien sukupolvien mielestä nykyinen ydinvoimakeskustelu on samanlainen makaaberi vitsi”, Isomäki sanoi.
Hän korosti myös, ettei todellakaan halunnut viestiä numerovalinnallaan, että ydinvoima olisi elämän tarkoitus.
ydinvoima 
Tweet