Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Mikael Ahlfors / Keksi
LOMILLE LOMPS. Koululaisten hiihtolomaa vietetään ensi viikolla Etelä-Suomessa, sitä seuraavalla viikolla Keski-Suomessa ja kahden viikon päästä pohjoisessa.
Onko koululaisilla liikaa lomaa?
17.2.2011 16.05
Alakouluikäisten lasten lomien aiheuttamat kustannukset perheille ovat sosiaaliturvan sokea piste, joka koskettaa suoraan tai epäsuorasti miljoonia suomalaisia.
Tilanteeseen olisi tarjolla yksinkertainen ja suhteellisen edullinen ratkaisu, mutta esimerkiksi Opetushallituksessa ei ole edes vireillä minkäänlaisia suunnitelmia tilanteen parantamiseksi.
Lasten talvilomat alkavat ensi viikolla. Monet vanhemmat ovat talviloman ja etenkin kesäloman alkaessa vaikeassa tilanteessa. Aikuisella on lomapäiviä vähän, mutta pientä lasta ei oikein voi jättää kotiin yksinkään. Kansanedustaja ja entinen opetusministeri Sari Sarkomaa (kok) tuntee ongelman hyvin.
”Tästä sain ministeriaikoinani jatkuvasti palautetta. Varsinkin yksinhuoltajilta tulee paljon viestiä, että huoli lapsesta on suuri, ja kesä on enemmän stressiä kuin lomaa ja iloa.”
Onko lapsilla siis liikaa lomaa, ja jos on, niin mitä asialle pitäisi tehdä? Sarkomaa pitää pitkiä lomia lasten ja oppimisen kannalta hyvänä asiana.
”Koulutusmallimme on näyttänyt vahvuutensa. Sen sijaan koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa halutaan kehittää.”
Mannerheimin lastensuojeluliiton johtava asiamies Esa Iivonen selvitti Sarkomaan pyynnöstä koulujen aamu- ja iltapäivätoimintaa vuonna 2008. Yksi Iivosen ajatuksista oli kuntien valtionosuusjärjestelmän muuttaminen. Tällä hetkellä kunnat saavat valtionosuuksia koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaan. Valtionosuutta ei kuitenkaan saa käyttää kesällä järjestettyyn toimintaan.
”Ehdotin, että järjestelmää muutettaisiin niin, että valtionosuuksia saisi myös kesällä. Silloin aamu- ja iltapäivätoimintaa voisi olla myös lomien aikana.”
Iivosen mukaan muutoksella helpotettaisiin merkittävästi pienten koululaisten lomanjärjestelyongelmia ja saataisiin kouluavustajille ympärivuotiset työsuhteet.
”Nykyisin kouluavustajat lomautetaan kesän ajaksi. Kun työ olisi ympärivuotista, se olisi houkuttelevampaa ja siihen sitouduttaisiin paremmin.”
Nyt lasten aamu- ja iltapäivätoimintaan annettavat valtionosuudet ovat yhteensä 38 miljoonaa euroa. Iivosen ehdotusten toteuttaminen maksaisi vain noin kaksi miljoonaa euroa, ja toisi valtiolle myös säästöä lomautettujen työttömyyskorvauksien vähentyessä.
Opetusministeri Henna Virkkunen (kok) pitää Iivosen ideaa hyvänä.
”Monessa kunnassa asiaa on viety eteenpäin ja kouluavustajille on pyritty saamaan vakituisia työsuhteita. He työskentelevät aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajina. Olisi hyvä, jos työstä tulisi ympärivuotinen.”
Lasten loma-aikoja Virkkunen ei lyhentäisi.
”Lapset tarvitsevat nykyisenpituisia loma-aikoja. Ihanteellisinta olisi, jos he pystyisivät viettämään sen vanhempiensa kanssa.”
Myös Sari Sarkomaa pitää ”Iivosen mallia” hyvänä.
”Uusien lakisääteisten tehtävien saaminen kunnille on haastavaa, mutta tämä Iivosen malli on kyllä tutkimisen arvoinen.”
Sarkomaa sälyttäisi vastuuta kuntien lisäksi myös urheiluseuroille, seurakunnille ja järjestöille.
”Koska veikkausvoittorahat ovat kasvaneet, olisi hyvä, että urheiluseurat ja järjestöt voisivat järjestää päivätoimintaa lapsille. Seurakunnillakin on paljon voimavaroja.”
Omat lomaongelmansa kolmen lapsen äiti Sarkomaa on ratkaissut lasten kesäleireillä ja isovanhemmilta saadulla hoitoavulla.
Tweet
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
