Lasse Leipola

New Yorkista häivähdys toivoa ilmastoneuvotteluihin

2.10.2014 13.12

Lasse Leipola

”Minä teeskentelen työkseni, mutta te ette”, YK:n rauhanlähettilääksi valittu näyttelijä Leonardo Di Caprio jyrähti yli sadan maan johtajille viime viikolla New Yorkissa järjestetyn huippukokouksen avajaisissa. Hän halusi muistuttaa, että kyseessä on todellinen uhka, johon on suhtauduttu teeskennellen, että se on fiktiota.

Ongelman vakavuudesta huolimatta kyseessä oli ensimmäinen kerta sitten Kööpenhaminan ilmastokokouksen 2009, kun ilmastoasioista käsiteltiin valtionpäämiestasolla. Toisin kuin tuossa riitojen repimässä kokouksessa, tällä kertaa syntyikin mielikuva aidosti yhteisistä talkoista, kun kehitysmaat nostivat esiin omia toimiaan ja saivat vastineeksi myös jonkin verran rahoituslupauksia rikkailta mailta.

Ainakin retoriikan tasolla kokouksessa saattoi nähdä yhden ilmastoneuvotteluja pitkään repineen kuilun kapenevan. Perinteisesti kehitysmaat ovat keskittyneet vaatimaan tukea omiin toimiinsa ja vaatimaan päästövähennyksiä rikkailta teollisuusmailta. Näitä vaatimuksia kuultiin nytkin, mutta niiden lisäksi monet kehitysmaat kertoivat omista toimistaan.

Yhden vakuuttavimmista esityksistä piti maailman köyhimpiin maihin kuuluvan Etiopian pääministeri Hailemariam Desalegn. Hänen maansa aikoo olla hiilineutraali vuoteen 2025 mennessä, vaikka maan talous ja sähkönkulutus kasvavat nopeasti. Energiantuotannon on määrä perustua tuuli- ja vesivoimaan sekä geotermiseen energiaan. Päästöjä karsitaan myös uudella sähköraidejärjestelmällä.

Monet muutkin kehittyvät maat kertoivat kunnianhimoisista päästövähennystavoitteista. Esimerkiksi Uruguay aikoo leikata päästöjään 85 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Malesia pyrkii 40 prosenttiin jo 2020 ja Indonesia lupaa saman, jos se saa kansainvälistä apua. Ilmankin maa uskoo pääsevänsä 26 prosenttiin.

Intia aikoo kaksinkertaistaa tuuli- ja aurinkovoiman tuotannon jo 2020 mennessä. Costa Rica aikoo tuottaa vain puhdasta sähköä jo kahden vuoden päästä. Latinalaisen Amerikan maista myös Chile, Nicaragua ja Meksiko kertoivat tavoitteistaan puhtaan energian lisäämiseksi. Monet maat kuten Tansania, Kongo, Myanmar ja Paraguay kertoivat vähentävänsä tai pysäyttävänsä metsäkadon.

Suurimpien maiden päästöjen osalta kokous jäi pettymykseksi, sillä EU, Kiina ja Yhdysvallat tyytyivät lähinnä toistelemaan keskeneräisiä ja jo aiemmin kuultuja suunnitelmiaan. EU vahvistaa omat 2030-tavoitteensa vasta lokakuussa ja Kiinan ja Yhdysvaltojen odotetaan esittelevän vuoden 2020 jälkeistä aikaa koskevat suunnitelmansa vasta vuoden 2015 alussa.

Rahoituksen osalta päästiin vähän pidemmälle. Jo 2010 pidetyssä Cancúnin ilmastokokouksessa sovittiin, että kehitysmaita tukevan ilmastorahoituksen on oltava sata miljardia dollaria vuodessa 2020 mennessä, mutta varsinainen rahoitus ei ole lähtenyt kasvamaan tuota tavoitetta kohti.

New Yorkissa suurimman huomion keräsi Ranska, joka lupasi miljardi dollaria.

”Pyysin hallituksilta rohkeita sitoumuksia ja olen erittäin tyytyväinen, että miljardeja on saatu kasaan. Toivon muiden maiden seuraavan muun muassa Etelä-Korean, Meksikon, Ranskan ja (jo kesällä miljardin luvanneen) Saksan esimerkkiä”, kokousta isännöinyt YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon sanoi.

Uusia lahjoituksia kaivataan kipeästi, sillä nyt vihreällä ilmastorahastolla on kasassa lupauksia vasta yhdeksältä maalta yhteensä vajaan 2,4 miljardin dollarin edestä. Tavoitteena on ollut 15 miljardia ennen joulukuussa järjestettävää Perun ilmastokokousta.

Muutamat maat, kuten Suomi, ovat luvanneet osallistua, mutteivät ole vielä paljastaneet summia. Suomen puheenvuorossa tasavallan presidentti Sauli Niinistö lupasi, että Suomi hoitaa oman osuutensa (”fair share”).

Yhdysvalloilta on toivottu merkittävää lupausta, mutta Politico-sivuston haastattelema Oxfamin ilmastoasiantuntija Heather Coleman sanoo, että tilanne vaikuttaa hyvin hankalalta. Maan kongressi ei nimittäin halua antaa lisää rahaa ulkomaille vaan ainoana vaihtoehtona on nykyisen kehitysyhteistyön suuntaaminen uudelleen, mihin presidentti Barack Obama viittasikin puheessaan.

Valtioiden päämiehet ja yrityselämän yhdistäneessä kokouksessa tehtiin myös merkittäviä sektorikohtaisia päätöksiä ja sitoumuksia. Esimerkiksi joukko palmuöljyalalla toimivia yrityksiä sitoutui metsäkadon pysäyttämiseen vuoteen 2020 mennessä. Lisäksi 40 valtiota ja joukko kaupunkeja ja yrityksiä yhdisti voimansa energiatehokkuuden parantamiseksi.

ilmastoneuvottelut 

Tweet