Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
SXC
Kohta kallistuu. Päästötavoitteiden kiristäminen nostaa päästöoikeuksien hintaa.
Komissio luopumassa kolmoistavoitteesta – vaihtuuko hiili vain maakaasuun?
22.1.2014 13.33
Euroopan komissio julkisti tänään keskiviikkona suunnitelmansa vuoden 2030 ilmastotavoitteista. Tarkoituksena on painottaa entistä enemmän päästövähennyksiä ja jättää esimerkiksi energiatehokkuuden parantaminen jäsenmaiden omalle vastuulle.
Päästövähennysprosentiksi vuodelle 2030 esitetään ennakkoarvioiden mukaisesti 40 prosenttia, jota on pidetty liian matalana suhteessa kansainvälisesti sovittuun tavoitteeseen, jonka mukaan ilmasto saa lämmetä korkeintaan kaksi astetta.
Muun muassa Britannian hallituksen teettämässä arviossa päädytään 50 prosenttiin. Samaa lukua esitti viime kesänä Vihreän Langan haastattelussa ilmastopaneeliin kuuluva ympäristöekonomian professori Markku Ollikainen Helsingin yliopistosta.
Vuoden 2020 tavoitteissa EU on sitoutunut laskemaan päästöjä 20 prosenttia vuoteen 1990 mennessä sekä lisäämään uusiutuvan energian osuuden 20 prosenttiin ja parantamaan energiatehokkuutta 20 prosenttia.
Nyt uusiutuvien osalta ei aseteta 2020-tavoitteiden tapaan jäsenmaakohtaisia sitovia tavoitteita, mutta koko unionissa uusiutuvien osuudelle asetetaan 27 prosentin tavoite. Uusiutuvan energian edistämistavoitteesta ei siis täysin luovuta, kuten monet pelkäsivät.
”Pelkkä päästövähennystavoite saattaisi houkutella esimerkiksi korvaamaan kivihiiltä vain maakaasulla, joka lyhyellä tähtäimellä toki vähentää päästöjä. On kuitenkin katsottava samalla pidemmälle. Vuoden 2050 päästövähennystavoitetta ei toteuteta maakaasulla tai millään muulla fossiilisella polttoaineella. Pidemmän tähtäimen päästövähennystavoite kannattaa rakentaa energiansäästön ja uusiutuvien energialähteiden varaan”, sanoo ilmastokampanjasta vastaava Malva Green Luonto-Liiton viimeviikkoisessa tiedotteessa.
Samasta asiasta varoitteli ympäristöministeri Ville Niinistö (vihr) eilisessä blogitekstissään:
”Pelkkä päästövähennystavoite voi johtaa kustannustehottomaan lukkiutumiseen välivaiheen ratkaisuihin: maakaasulla tai ydinvoimalla voidaan korvata kivihiiltä, mutta jos nojataan liikaa niihin, eurooppalaisen teollisuuden kestävän kasvun kannalta välttämätön puhtaan teknologian käyttöönotto viivästyy ja vuoden 2030 jälkeiset tarvittavat päästövähennykset muuttuvat paljon vaikeammiksi toteuttaa. Silloin ne tehtäisiin muiden valtioiden yritysten kehittämällä teknologialla.”
Tweet
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
