Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Päästökauppa voidaan pelastaa tiukalla tavoitteella
13.6.2013 8.37
Päästökaupalla ei juuri nyt ole paljon merkitystä. EU:ssa tonnin hiilidioksidipäästöstä pitää maksaa noin kolme euroa. Se on kymmenesosa siitä, mitä päästöoikeus on välillä maksanut.
Pysyvä tapa nostaa päästöoikeuden hintaa on Kansallisen ilmastopaneelin mukaan asettaa tiukka päästörajoitustavoite vuodelle 2030.
Ilmastopaneeliin kuuluva ympäristöekonomian professori Markku Ollikainen Helsingin yliopistosta arvioi, että päästöoikeuden pitäisi maksaa yli 25 euroa, jos energiantuotannossa halutaan saada aikaa siirtymää hiilestä kaasuun.
Jos tuotantoa halutaan ohjata uusiutuviin energianlähteisiin, päästöoikeuden pitäisi maksaa yli 30 euroa. Hinta on käynyt lyhytaikaisesti tällä tasolla.
Millainen tavoite vuodelle 2030 sitten tarvitaan, että päästöoikeuden hinta nousee tuolle tasolle?
”EU-komission alustava tavoite, 40 prosentin päästövähennys, on ehkä turhan pieni. Jos tähdätään jopa 95 prosentin päästövähennykseen vuoteen 2050, vuoden 2030 tavoitteen pitäisi olla lähempänä 50 prosenttia”, Ollikainen sanoo.
Hänen mielestään 2030-tavoitteessa pelkkä päästövähennys riittää, uusiutuvan energian velvoitetta ei tarvita.
”Mikä tahansa energiamuoto, joka halutaan markkinoille, voidaan sinne saada päästöoikeuden hintaa säätämällä.”
Ollikaisen mukaan nykyinen niin sanottu 20–20–20-tavoite, joka säätää energiatehokkuutta, uusiutuvan energian tuottamista ja päästövähennyksiä, on itse asiassa pitänyt hiilivoiman hyvässä markkina-asemassa. Etenkin tavoite uusiutuvan energian tasosta asetettiin Ollikaisen mukaan alunperin varoventtiiliksi.
Tuolloin oletus oli, että päästörajoitustavoite voi osoittautua tiukaksi, jolloin uusiutuvan energian tavoite auttaa sen saavuttamisessa. Mutta 20 prosentin vähennystavoite onkin saavutettu jo nyt.
”Kun päästökatto osoittautui liian löysäksi, uusiutuvan energian tavoitteella tehtiin tilaa hiilelle.”
Tuettu uusiutuva energia on tuonut päästötöntä tuotantokapasiteettia päästökauppasektorille. Näin uusiutuvan energian lisääminen on laskenut päästöoikeuksien hintaa. Tämä taas on tehnyt hiilenpoltosta kannattavaa.
”Toisen päästökauppakauden alussa siirryttiin hiilestä kaasuun. Nyt on palattu halpojen päästöoikeuksien myötä taas hiileen.”
Europarlamentin vihreä EP-ryhmä kannattaa kuitenkin vuodelle 2030 myös uusiutuvaan energiaan ja energiansäästöön liittyviä tavoitteita.
Ryhmässä katsotaan, että pelkkä päästöraja suosisi ydinvoimaa ja hiilidioksidin talteenottoa, mikä ei ole vihreiden mielestä tavoiteltavaa. Myös Ollikaisen mainitsema maakaasu on fossiilinen polttoaine, toki selvästi kivihiiltä vähäpäästöisempi.
”Vuoden 2000 jälkeen uusiutuvan energian tavoitteet ovat vaikuttaneet Euroopassa eniten päästöjen vähentämisessä”, sanoo europarlamentaarikko Satu Hassi (vihr).
Yli puolet uudesta sähköntuotantokapasiteetista EU:ssa on uusiutuvaa.
Uusiutuvien tavoitteilla ja niihin monissa maissa liitetyllä syöttötariffilla eli takuuhinnalla on Hassin mukaan ollut myös se hyvä puoli, että suurten yhtiöiden harvainvalta on osittain murtunut energiamarkkinoilla.
”Maanviljelijät ja yksittäiset kansalaiset ovat päässeet tuottamaan ja myymään energiaa. Suuret sähköyhtiöt inhoavat tätä ja lobbaavat siksi aktiivisesti uusiutuvien tavoitteita vastaan.”
Hassi arvioi, että vuoden 2030 uusiutuvan energian tavoitteeksi pitäisi asettaa ainakin 30 prosenttia. Päästövähennyksen taas pitäisi olla ainakin 50 prosenttia, jotta vuoden 2050 tavoitelinjassa pysytään.
”Mieluummin mahdollisimman lähellä 60 prosenttia.”
Euroopan komission päästövähennysehdotusta vuodelle 2030 odotetaan ensi vuoden alkukuukausina.
Tweet
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
