Mikael Ahlfors

Kansantaudit ovat sairaan hyvää bisnestä

24.4.2009 7.52

Jukka Vahti

Suomalaiset ikääntyvät, lihovat ja sairastuvat, mutta tämä ei välttämättä ole kansantaloudelle pelkkä rasite. Kansantautien ennaltaehkäisyyn ja hoitamiseen liittyvästä osaamisesta kehitetään nyt tosissaan kannattavaa liiketoimintaa ja huippuluokan vientituotetta.

Tätä varten Suomeen valmistellaan terveys- ja hyvinvointialan strategista huippukeskittymää. Työ- ja elinkeinoministeriön johtoryhmä päätti asiasta viime viikolla. Valmistelutyötä vetää Suomen bioteollisuus -yhdistys.

”Globalisaation kohdalla peruskysymys on, että mitä kannattaa tehdä Suomessa. Mitä enemmän olemme tekemisissä korkean tieteen ja tekniikan ja niiden hyödyntämisen kanssa, sitä vaikeampaa toimintaa on siirtää täältä pois”, Suomen bioteollisuuden toimitusjohtaja Saara Hassinen sanoo.

Terveyteen liittyvä liiketoiminta on parhaillaan kuuma puheenaihe myös maailmalla. Viimeisimmän The Economist-lehden laajassa reportaasissa lääketieteen diagnostiikan ja tietojärjestelmien digitalisaation povataan mullistavan paitsi koko tieteenalan, myös siihen liittyvän liiketoiminnan.

Tilastokeskuksen viimeisimmän väestöennusteen mukaan vuoteen 2030 mennessä 26 prosenttia suomalaisista on yli 65-vuotiaita. Väestön ikääntyminen tapahtuu Suomessa aikaisemmin kuin useimmissa muissa Euroopan maissa. Tämä antaa Suomelle mahdollisuuden saada ensimmäisten joukossa käytännön kokemusta ennennäkemättömästä ikärakenteen muutoksesta.

Väestön ikärakenteen muutos on ollut tiedossa jo vuosikymmeniä. Onko terveysbisneksen mahdollisuuksiin herätty liian myöhään?

”Toivottavasti ei. Kyse on isosta asiasta, ja meidän pyrkimyksemme on, että ihmiset pystyvät huolehtimaan omasta terveydestään mahdollisimman pitkään, vaikka oletettu elinikä jatkuvasti nousee”, Hassinen sanoo.

Oma lukunsa on, kuka käärii rahat, jos terveysbisnes lähtee Suomessa tosissaan lentoon. Viime vuosina muun muassa suuret Suomessa toimivat yksityiset terveysfirmat Mehiläinen ja Terveystalo ovat siirtyneet ulkomaalaisomistukseen.

Huippukeskittymiä rahoittavan Tekesin toimialajohtaja Pia Harju-Autti sanoo, että kansainvälistyminen on terveysbisnekselle enemmän mahdollisuus kuin uhka.

”Elämme globaaleilla markkinoilla, ja myös osaaminen liikkuu eri maiden välillä. On luonnollista, että kansainvälinen yhteistyö lisääntyy, koska kamppailemme samanlaisten haasteiden kanssa eri puolilla maailmaa.”

Eli Suomessa tehdyn kalliin kehitystyön hedelmät eivät lopulta karkaa ulkomaisten omistajien taskuihin?

”Siihen on tietysti kiinnitettävä huomiota, ettei näin pääse käymään. Esimerkiksi immateriaalioikeuksista sovittaessa pitää olla tarkkana”, Harju-Autti sanoo.

Huippukeskittymän toimintaa ohjaava osakeyhtiö perustetaan toukokuussa, ja se aloittaa toimintansa syyskuussa. Mukana on 28 terveysalan toimijaa. Ensimmäiset ohjelmat alkavat vuoden 2010 alussa.

terveydenhuolto 

Tweet