Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Ramboll
tulevaisuuden näkymä? Havainnekuva kertoo, miltä Tampere voi kohta näyttää.
Jatkuuko pikaraitiotien suunnittelu vai pysähtyykö Manse-ratikka?
17.11.2011 14.18
Eteenpäin vai ö-mappiin? Tampereen kaupunginvaltuusto päättää joulukuussa, jatkuuko pikaraitiotien suunnittelu vai pysähtyykö Manse-ratikka tähän.
Juuri nyt hankkeen tulevaisuus näyttää hyvältä: Tampereen kaupunginhallitus näytti maanantaina ratikan alustavalle yleissuunnitelmalle vihreää valoa.
Valtuuston käsittelyyn tuleva suunnitelma on toistaiseksi pisimmällä oleva raitiotiehanke pääkaupungin ulkopuolella. Toteutuessaan noin 20–22 kilometrin pituinen pikaraitiotie kulkisi Hervannasta keskustan läpi Lentävänniemen kaupunginosaan. Alustavassa suunnitelmassa on hahmoteltu kolme vaihtoehtoista reittiä. Vihreiden lisäksi kuitenkin vain vasemmistoliitto on liki yksimielisesti raitiotien kannalla. Suurimmissa valtuustoryhmissä, kokoomuksessa ja demareissa, raitiotie jakaa mielipiteitä.
”Vastustus keskittyy siihen, ettei raitiotietä tarvittaisi, se olisi liian kallis ja Tampere olisi sille liian pieni. Olen havainnut asian olevan sukupolvikysymys”, sanoo vihreiden valtuustoryhmän puheenjohtaja Olli-Poika Parviainen.
Vihreille raitiotie on tämän vaalikauden tärkein asia. Viime kunnallisvaalien jälkeen se oli puolueelle myös ehtona kokoomuslaisen pormestarin kannattamiseksi.
Pormestariohjelmassa kokoomus sitoutui käynnistämään raitiotien suunnittelun tällä vaalikaudella niin, että ensimmäinen linja valmistuisi vuoteen 2020 mennessä. Nyt käsiteltävä suunnitelma tähtää kuitenkin nopeampaan toteuttamiseen.
”Jos kokoomus haluaa hannata, se voi vedota pormestariohjelmaan, jossa puhutaan vuodesta 2020, kun nykyinen suunnitelma tähtää vuoteen 2015”, sanoo Parviainen.
Selvityksen mukaan raitiotie lisäisi Tampereen joukkoliikennematkojen määrää noin kymmenellä prosentilla. Kaupungin luoteisosassa joukkoliikenteen käyttö kasvaisi jopa yli 20 prosenttia nykyisestä.
Suunnitellut vaunut kulkisivat keskustan ulkopuolella selvästi nopeampaa vauhtia kuin Helsingin ratikat, jopa 70 kilometrin tuntivauhtia. Näillä osuuksilla pysäkkiväli olisi keskustaa harvempi ja ratikalla olisi autoliikenteestä erillinen kulku-ura.
Kokoomuksen kansanedustaja ja eduskunnan liikennevaliokunnan puheenjohtaja Arto Satonen pitää raitiotietä realistisena ja järkevänä, mutta toppuuttelee aikataulua.
”Ei ole realismia, että siihen löytyisi valtiolta rahaa tällä vaalikaudella, mutta on jo paljon, jos rahoitus saadaan seuraavan eduskunnan aikana. Mielestäni kannattaisi ottaa toteuttamisen tavoitteeksi vaalikausi 2015–2019.”
Raitiotien hinnaksi arvioidaan noin 176–184 miljoonaa euroa, josta valtion maksettavaksi on suunniteltu kolmannes. Valtio tuki kolmanneksella esimerkiksi länsimetron rakentamista.
Suunnitelmassa raitiotien laskettiin maksavan itsensä kolmessakymmenessä vuodessa enemmän kuin takaisin pienentyneinä liikennöinti-, onnettomuus- ja päästökustannuksina sekä aikakustannussäästöinä.
Parviaisen mielestä raitiotien toteuttaminen olisi tarvittaessa mahdollista jopa ilman valtion rahoitusta esimerkiksi siten, että raitiotie olisi osittain yksityinen.
”Voi olla, että valtio haluaa kuntien selvittävän muut rahoitusmallit kuin vain sen, että valtio lyö pöytään köntän rahaa.”
Tweet
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
