Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Klikkaa graafi suuremmaksi.
12.12.2012 13.53
Dohan ilmastokokous Qatarissa oli samalla kertaa sekä onnistunut että epäonnistunut. Ilmastoneuvotteluiden pettymysten historiaa vasten pienetkin edistysaskeleet ovat positiivisia merkkejä siitä, että kaikkia koskeva sitova ilmastosopimus on vielä mahdollinen. Tässä mielessä Dohan tulos oli tyydyttävä.
Ilmastonmuutos ei kuitenkaan ole neuvotteluosapuoli vaan luonnonilmiö. Se ei kysele hyviä aikeita tai vakaita aikomuksia. Viimeisimpien arvioiden mukaan ilmasto onkin lämpenemässä vähintään neljä astetta esiteolliseen aikaan verrattuna. Se on kaksi kertaa enemmän kuin yhteisesti Kööpenhaminassa sovitut kaksi astetta. Tässä mielessä Dohan ilmastokokous oli jälleen uusi lisäys pettymysten sarjaan.
Ilmastonmuutoksen etenemisvauhdin kannalta vain todellisilla päästövähennyksillä on merkitystä, eikä niitä juurikaan saatu Dohassa.
”Olisi ollut epärealistista odottaa, että luvattuja päästövähennyksiä korotetaan, sillä se ei ollut kokouksen asialistalla, minkä vuoksi siitä ei oltu käyty kansallista keskustelua tai tehty kansallisia päätöksiä. Neuvottelijat eivät voi tällaisia omin päin luvata”, ympäristöministeri Ville Niinistö (vihr) sanoo.
Julkisuudessa vahvasti esille nostettu Kioton sopimuksen jatkokausikin kattaa vain noin 15 prosenttia kaikista päästöistä, ja niistäkin merkittävimmät vähennykset on jo lyöty lukkoon EU:n ilmastopolitiikassa.
Niinistö kuitenkin uskoo, että Dohasta saatiin eväitä myös Kioton ulkopuolisten päästöjen vähentämiseen.
”Oli tärkeää saada kirjaus siitä, että kaikilta mailta saadaan näkemykset vähennysten kiristämisestä jo ennen vuotta 2020. Tämä oli EU:lle neuvotteluvoitto ja antaa mahdollisuuden luoda julkista painetta ennen vuosien 2013 ja 2014 kokouksia.”
Mataliin odotuksiin nähden kokouksen suurin pettymys olikin se, ettei neuvotteluihin vieläkään saatu kauan kaivattua kiireellisyyden tuntua. Yhdysvallat ja Kiina, jotka ovat avainasemassa uuden ilmastosopimuksen kannalta, pysyttelivät Dohassa yhä omissa poteroissaan, mutta jäivät pahimpina änkyröinä näyttäytyneiden Puolan ja Venäjän varjoon.
Onneksi todellista tahtoa mitataan vasta tulevissa neuvotteluissa sekä erityisesti 2015, jolloin on viimeinen tilaisuus saada sopimus aikaiseksi.
”Jos silloin ei saada kaikkia sitovaa päästövähennyssopimusta allekirjoitettua, tämä järjestelmä on menettänyt legitimiteettinsä”, Niinistö sanoo.
Tweet