Ilmastoneuvotteluissa tuttu lopputulos: ”Jos poliitikot eivät pysty ratkaisemaan ongelmaa...”

10.12.2012 9.32

Lasse Leipola

YK:n ilmastoneuvottelut päättyivät – kuten on totuttu – myöhässä ja pettymykseen. Neuvotteluja Suomesta käsin seurannut Luonto-Liiton pääsihteeri Leo Stranius luonnehtii neuvottelutulosta puhallukseksi, jolla pitäisi pysäyttää pikajuna.

”On hienoa, että Kioton pöytäkirja sai jatkoa vuosille 2013-2020. Valitettavasti vain liian harva on siinä mukana, kun esimerkiksi Kanada, Japani ja Venäjä jättäytyivät pois. Samalla sopimuksessa on liian monta porsaanreikää ja liikaa kuumaa ilmaa eli ilmaisia historiaan perustuvia päästöoikeuksia, jotta se vastaisi käsillä olevaan ilmastohaasteeseen”, Stranius kirjoittaa järjestöjen ilmastoblogissa.

Hän muistuttaa, että vaikka myös lämpenemisen rajoittamisesta kahteen asteeseen ja kehitysmaille maksettavasta ilmastotuesta on yhteisymmärrys, näiden asioiden tarkempi sopiminen jäi Dohassa tekemättä.

Stranius nostaakin esille maiden oman vastuun. Hänen mukaansa Suomen kaltaisten teollisuusmaiden tulisi vähentää päästöjään vähintään 40 prosenttia vuodesta 1990 vuoteen 2020.

”Nyt useat maat tavoittelevat häikäilemättömästi omaa lyhyen tähtäimen intressiään olla tekemättä mitään. On kuitenkin turha neuvotella, jos kukaan ei ole valmis sitoutumaan mihinkään muuhun, kuin mitä aiemmin on jo sovittu.”

Esimerkiksi EU ei ole nostamassa omaa 20 prosentin vähennystavoitettaan, vaikka se on käytännössä jo toteutunut.

Stranius nostaa esille myös kolmannen vaihtoehdon, jos sekä YK:n että maiden omat päästövähennystoimet takkuilevat.

”Jos poliitikot eivät pysty ratkaisemaan ongelmaa, pitää ihmisten itse ryhtyä tuumasta toimeen eli suoraan ja väkivallattomaan kansalaistoimintaan, jotta pahiten saastuttavat laitokset saadaan mahdollisimman nopeasti kiinni.”

Stranius päättää kirjoituksensa siteeraamalla Filippiinien neuvottelijan päätöspuheenvuoroa:

”Jos emme me, niin ketkä? Jos ei nyt, niin koska? Jos ei Dohassa, niin missä?”

ilmastoneuvottelut