Pasi Mämmelä (CC BY-SA 2.0)

Suomi ja Ruotsi kilpailivat ilmastopolitiikassa, kumpi voitti?

29.10.2017 8.33

Riikka Suominen

Ruotsin hallitus sanoo satsaavansa ilmastonmuutoksen torjuntaan ensi vuonna enemmän kuin koskaan aiemmin, 540 miljoonaa euroa.

Vihreä Lanka selvitti, miten Suomi selviää vertailussa länsinaapuriin.

”Ruotsin nykyhallitus ottaa ilmastonmuutoksen vakavasti. Osa toimista vaikuttaa lyhyellä aikavälillä kuten vero, joka rankaisee paljon saastuttavia autoja. Osa rahoituksesta vaikuttaa pitkällä aikavälillä kuten tutkimuksen rahoittaminen”, Linköpingin ilmastotutkimuksen laitoksen tutkija Mathias Fridahl sanoo.

Ruotsin budjetti tukee muun muassa biokaasun käyttöä, pikajunia, uusiutuvilla toimivaa julkista liikennettä, sähköpyöriä, aurinkopaneeleita, sähköauton latauspisteitä, sähköistää kuljetussektoria ja käyttää kehitysapua uusiutuvan energian rakentamiseen Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. 

Entä Suomi? Täällä halllitus kertoo suuntaavansa ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ensi vuonna noin 475 miljoonaa euroa. Tämä on summa käytetään energia- ja ilmastostrategian toimeenpanoon. 

Ero rahoituksessa ei kuulosta dramaattiselta verrattuna Ruotsin 540 miljoonaan. Ilmastobudjettien vertailu kuitenkaan ei ole yksinkertaista.

Osin siksi, että Ruotsin ja Suomen talousarviot eivät ole keskenään samanlaiset. Osin siksi, että on vaikea määritellä, mikä on ilmastorahaa. Jos haluaa painottaa ilmastotyötä, voi talousarvion kohtia siirtää ja nimetä uudelleen.

Kun Euroopan ympäristövirasto EEA vertaili maiden ilmastorahoituksia, oli Suomen luku 700 miljoonaa euroa vuodessa, sanoo Sitran tutkija Matti Kahra.

”Kyseessä voi kuitenkin olla vakiintunut rahoitus tai sitten uusi raha, joka menee nykytoiminnan tukemiseen. Esimerkiksi Suomen biotalousrahoista merkittävä osa menee nykyisen maatalouden ylläpitämiseen ja uudistamiseen.”

475 miljoonan euron ilmastorahoista melkein kolmannes on maatalouden tukia: ravinteiden kierrätystä, kosteikoiden hoitoa, lietelannan käyttöä…

Ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikaisen mukaan maa- ja metsätaloudet tukeminen heijastelee hallituksen painopisteitä.

”Energia- ja ilmastostrategian kaikki linjaukset eivät ole ilmastokestäviä. Ei ole mitään järkeä tehdä ainespuusta biopolttoaineitta”, Ollikainen sanoo.

Suomen ilmastopolitiikassa painottuu biotalous, vahvistaa Kahra. 

”Iso osa päästövähennystavoitteista halutaan saada biopolttoaineiden avulla. Tiedetään, että ilmastotoimia on kohdennettu yksipuolisesti. On riski, että EU:n linjaukset  vaarantavat vähennykset”, Kahra sanoo.

Viime kuukausien keskustelu metsien hakkuista liittyy juuri tähän.

Kehitysavun ilmastorahoituksessa maiden välinen ero on huima. Suomessa rahoitus laskee, Ruotsissa kasvaa. 

”Ruotsilla ilmasto on ollut viimeaikoina hyvin suuri poliittinen prioriteetti ja he ovat sen mukaisesti nostaneet tukeaan myös ympäristörahastoon. Suomi aikoinaan katsoi rahoituksen kokonaistavoitteen perusteella mikä voisi olla meidän vastuiden ja budjetin kokoinen summa”, sanoo tarkastaja Johanna Pietikäinen ulkoministeriöstä.

Vihreän ilmastorahaston kohdalla Suomen tuki on vain kuudesosa Ruotsin vastaavasta. Suomi antaa kehitysmaiden ilmastotyöhön noin 85 miljoonaa euroa, Ruotsi 517 miljoonaa. Ruotsi on jo maksanut sitoumuksensa. Suomen tuen loppuosa on tarkoitus maksaa sisään lähivuosina, sanoo Pietikäinen. 

Kuvaako tämä kuusinkertainen panostus todella Suomen ja Ruotsin eroa?

”Kyllä niin voi sanoa. Vihreä ilmastorahasto on keskeinen väline, jolla Pariisin sopimusta toteutetaan”, Kahra sanoo.

Kyseessä on juuri se rahasto, josta presidentti Donald Trump haluaa vetää pois Yhdysvaltojen rahoituksen. Muun maailman pitäisi paikata vaje, jos Pariisin tavoitteisiin aiotaan päästä.

Myös Suomen kansainvälisesti raportoitava ilmastotuki kutistui tänä vuonna alle puoleen viime vuodesta.

”Kehitysavun suuret leikkaukset näkyvät myös ilmastorahoituksen hurjana pudotuksena”, sanoo ilmastoasiantuntija Tuuli Hietaniemi Kepasta.

Asiantuntijoiden mukaan Suomen ilmastorahoituksen suurin ongelma ei ole sen koko. Ongelma on, että yhdellä kädellä jaetaan vähäisiä uusia ilmastorahoja samaan aikaan kun toisella lapioidaan rahaa päästöjä tuottaviin toimialoihin.

Ilmastostrategiassa puhutaan miljardista uutta rahoitusta toimiin Suomessa. Samaan aikaan muun budjetin noin 54 miljardilla ei aidosti puututa liikenteen, maatalouden tai teollisuuden päästöihin. 

”Maataloustukea maksetaan päästöintensiiviselle tuotannolle kuten lihantuotanto tai sellaiselle, jonka maankäyttö aiheuttaa isot päästöt kuten turvepeltojen raivaus. Myös veroilla voisi rankaista toimintoja, joista aiheutuu päästöjä”, sanoo Kahra.

”On kivempaa antaa pikkuisen lisää kaikille, kun pureutua nykyiseen rahankäyttöön.”

Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja Ollikainen on samaa mieltä siitä, ettei raha ratkaise, vaan se, mitä sillä tehdään.

”Sääntelyllä olisi suurempi merkitys päästöihin kun budjetilla. Avainasia olisi julkisten hankintojen ilmastollisesti järkevä kohdentaminen. Ne loisivat clean tech -markkinoita. Nykyinen laki ei suosi puhtaita ratkaisuita.” 

Erityisesti hän paheksuu Suomen leikkausta koulutus- ja tutkimusmäärärahoista.

”Ruotsissa ilmastotutkimusta on lisätty kun meillä leikattu.”

Esimerkiksi Ruotsin ilmatieteenlaitos SMHI saa lisärahaa luodakseen parempia ilmastonmuutoksen ennakointimalleja.

Ilmasto on yksi Ruotsin hallituksen kolmesta painopisteestä. Kaksi muuta ovat koulut ja työllisyys.

Osin tästä voi kiittää Ruotsin vihreitä eli ympäristöpuoluetta. Se on tällä vaalikaudella ensimmäistä kertaa hallituksessa. Toisaalta ilmastopolitiikka ei ole Ruotsissa erityisen politisoitunutta. Linköpingin ilmastotutkimuksen laitoksen tutkijan Mathias Fridahlin mukaan sillä on Ruotsissa laaja tuki.

”Seitsemän puoluetta tuki ilmastolakia, joka astui voimaan vuoden alusta”, Fridahl sanoo.

Ruotsidemokraatit oli ainoa puolue, joka vastusti lakia.

30.10.2017 klo 10 päivitetty juttuun Suomen ja Ruotsin ilmastorahojen koskevan ensi vuotta.

ilmastopolitiikka  ilmastonmuutos  ilmastorahoitus  kehitysapu  Ruotsi 

Tweet