Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Iiro Törmä
Joillain osapuolilla saattoi jäädä Pariisissa jotain hampaankoloon. ”Marrakechissa pitää kuitenkin pitää mölyt mahassa ja keskittyä siihen, miten ilmastotoimien kunnianhimoa parannetaan maailmanlaajuisesti”, sanoo Suomen pääneuvottelija Outi Honkatukia.
Miten Brexit ja USA:n vaalit vaikuttavat ilmastoneuvotteluihin?
7.10.2016 14.01
Pariisin sopimus astuu voimaan marraskuun alussa ja pian sen jälkeen ryhdytään neuvottelemaan sopimuksen toimeenpanosta. 7.–18. marraskuuta Marokon Marrakechissa järjestettävässä kokouksessa sekä Suomen neuvottelutiimi että koko prosessi ovat uusissa käsissä.
Suomen uusi pääneuvottelija Outi Honkatukia, millaista aiempaa kokemusta sinulla on ilmastoneuvotteluista?
”Olin ensimmäistä kertaa mukana vuonna 2009 Kööpenhaminassa. Siitä lähtien olen ollut valtiovarainministeriön edustajana rahoitusta koskevissa neuvotteluissa, ja nyt sitten olen pääneuvottelijana. Asia ja virkamiehistö on tuttua, mutta tilanne on ihan uusi, kun Pariisin sopimus on astumassa voimaan.”
Miten vertaat itseäsi Harri Laurikkaan, joka on edeltäjäsi tehtävässä?
”Eroamme varmasti monella tapaa, mutta Suomen linja ei riipu siitä, vaan sen määrittää ministerivaliokunta. Harriin verrattuna minulla on ollut vähän erilainen näkymä neuvotteluprosesseihin. Olen ollut pitkään ilmastosopimuksen alaisen pysyvän rahoituskomitean jäsen, ja nykyisin olen sen rinnakkaispuheenjohtaja. Siellä olen tehnyt yhteistyötä muun muassa Nicaraguan, Malin ja Filippiinien pääneuvottelijoiden kanssa. Yksi Harrin vahvuuksista oli pohjoismainen yhteistyö, joka jäänee minulla vähemmälle.”
Myös ilmastoneuvotteluiden sihteeristön puheenjohtaja on vaihtunut. Christiana Figueresin tilalla on nyt toinen nainen Latinalaisesta Amerikasta, Patricia Espinosa. Miten uskot vaihdoksen näkyvän?
”Sitä on aikaista arvioida, mutta Espinosalla on vankkaa kokemusta. Hän oli puheenjohtajana Cancunin neuvotteluissa vuonna 2010 ja sai vaikeassa tilanteessa aikaan hyvän tuloksen, joka loi uskoa YK:n neuvotteluprosessiin.”
Ilmastorahoitus on yksi suurista kysymyksistä, joihin varsinkin kehitysmaat haluavat konkreettisia vastauksia. Saadaanko niitä Marrakechista?
”Pariisissa sovittiin, että vuodelle 2020 sovittu sadan miljardin dollarin mobilisointitavoite ulotetaan vuoteen 2025, johon mennessä sovitaan uudesta ilmastorahoitustavoitteesta. Teollisuusmaat valmistelevat Australian ja Britannian johdolla tiekartan siitä, miten sadan miljardin dollarin taso saavutetaan. Se on määrä julkaista kokouksen alla.”
Miten ulkopuolinen maailma vaikuttaa neuvotteluihin? Aiheuttaako Yhdysvaltojen vaalikamppailu epävarmuutta, tai vaikuttaako brexit ilmastoneuvotteluihin?
”Varmaan kaikki, jotka ovat nähneet Trumpin tviittejä tai arvioita Clintonin terveydentilasta, näkevät miten Yhdysvaltojen tilanne vaikuttaa esimerkiksi siihen, että Pariisin sopimus haluttiin nopeasti voimaan. Brexit ei vielä näy neuvottelupöydässä, vaan Britannia on osa EU:ta, kunnes maa oikeasti jättää sen. Eli toistaiseksi virkamiestasolla edetään ikään kuin mitään kansanäänestystä ei olisi ollutkaan.”
Tweet
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
