Lasse Leipola

Toivo elää Limassa – maailman päästöt nollaan 2050?

9.12.2014 20.08

Lasse Leipola

Korkean tason neuvotteluvaihe alkoi tänään tiistaina Liman ilmastokokouksessa Perussa. Ministereiltä toivotaan apua ja arvovaltaa neuvotteluiden vaikeimpien kysymysten ratkaisemiseksi. Näitä ovat erityisesti kansallisten sitoumuksien yksityiskohdat sekä ilmastorahoitus.

Ministereitä odotti Limassa kaksi virkamiesvoimin valmisteltua luonnosta: ensimmäinen koskee niitä asioita, joista on sovittava vielä tämän viikon aikana, ja toinen Pariisin ilmastosopimuksen rakennetta.

Limassa olisi sovittava, mitä eri maiden on ilmoitettava ja milloin. Tässä on oikeastaan otettu takapakkia, sillä Varsovassa sovittujen kahden takarajan rinnalle on tullut kolmas. Eli maiden on annettava ilmoituksensa maaliskuun aikana, toukokuun loppuun mennessä tai mahdollisimman hyvissä ajoin ennen Pariisin kokousta. Uusi, toukokuun takaraja, on lisätty, jotta mahdollisimman moni niistä maista, jotka eivät ehdi maaliskuuhun mennessä muotoilemaan kantaansa, julkistaisi oman sitoumuksensa ennen kesäkuussa Bonnissa pidettävää virkamiestason kokousta.

Juuri tätä selvemmältä ei näytä myöskään se, mitä sitoumuksien pitäisi sisältää. Yhdysvallat, EU ja monet muut teollisuusmaat haluavat, että sitoumuksissa keskitytään päästövähennyksiin, kun taas kehitysmaat haluavat mukaan myös rahoitussitoumukset.

“Teollisuusmaat haluavat vain laittaa siteen kehitysmaiden silmille ja sanoa 'luottakaa meihin'. Kyseessä on kuitenkin avainkysymys, sillä ilman kunnollista kirjausta rahoituksesta, Pariisin kokous on ohi ennen kuin se alkaakaan”, kehitysyhteistyöjärjestö Oxfamin Kelly Dent sanoo.

Ministerien on määrä kokoustaa ilmastorahoituksesta vielä myöhemmin tänään.

Toinen tärkeä ratkaisematon kysymys on se, mihin takarajaan sitoumukset sidotaan. Esimerkiksi EU on antanut oman sitoumuksensa vuoteen 2030, mutta monet pitävät kymmentä vuotta liian pitkänä aikana ja haluavat takarajaksi vuoden 2025.

“Esimerkiksi uusiutuvan energian hinnat muuttuvat nopeasti, joten olisi tärkeää pitää jaksot lyhyinä, mikä mahdollistaa tavoitteiden sopeuttamisen muuttuvaan tilanteeseen”, ilmastojärjestö CARE:n Sven Harmeling sanoo.

Hän myös muistutti, että Yhdysvaltain ja Kiinan viimeisimmät lupaukset huomioiden, ilmasto on yhä lämpenemässä kolme astetta.

Kansalaisjärjestöillä on myös vahva näkemys siitä, että kansallisten sitoumusten arviointia ei saa jättää pelkästään muiden maiden vastuulle vaan myös kansalaisyhteiskunnalla on oltava mahdollisuus arvioida ja kommentoida niitä.

Pariisin sopimusta koskevassa luonnoksessa on myös yhtenä vaihtoehtona maininta globaalien päästöjen saamisesta nollaan vuoteen 2050 mennessä.

“Tämä on täysin linjassa sen kanssa, että tavoitteena on rajoittaa lämpeneminen 1,5-2,0 asteeseen. Tällaisen tavoitteen asettaminen Pariisissa lähettäisi hyvin voimakkaan viestin yksityissektorille, sijoittajille ja päättäjille, että fossiilisten polttoaineiden aikakausi on päättymässä”, ympäristöjärjestö Greenpeacen Tina Loeffelbein arvioi.

Kokouksen on määrä päättyä Suomen aikaa perjantain ja lauantain välisenä yönä.

ilmastoneuvottelut 

Tweet