Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019

vihreät

vihreät

Vihreät: Kansallinen tulorekisteri ja perustulo kytkettävä yhteen ja saatava eteenpäin vuonna 2019

30.8.2017 15.39

Jenni Leukumaavaara

Vihreiden terveiset keskiviikkona alkaneeseen budjettiriiheen voisi tiivistää työn vastaanottamisen helpottamiseen, koulutuksen tukemiseen, yritystukien uudistamiseen ja tasa-arvon lisäämiseen.

Vihreiden puheenjohtaja Touko Aalto ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Krista Mikkonen korostivat ehdotuksissaan sitä, että työn vastaanottamisen on oltava kaikissa tilanteissa kannattavaa.

Yhtenä keinona tähän on perustulo, jota vihreät pitää tärkeänä palasena sosiaaliturvan laajamittaisessa uudistamisessa. Nykyinen hallitus aloitti perustulokokeilun, jossa on mukana kaksi tuhatta satunnaisesti valittua pitkäaikaistyötöntä.


Hallitus on ollut kokeilusta vaitonainen, eikä se näillä näkymin ole rahoittamassa kokeilun jatkoa budjettiriihessä. Hallitus haluaa ensin selvittää nykyisen kokeilun tulokset.

Aalto sanoi Vihreälle Langalle olevansa tyytyväinen siihen että hallitus lähti kokeilemaan perustuloa. Nykyisellään kokeilu on kuitenkin riittämätön.

”Jotta saadaan laajempaa dataa, tarvitaan kunnolla resurssoitu kokeilu ja mukaan uusia erilaisia ihmisiä”, Aalto sanoo.

Aalto ei osaa sanoa tarkkoja euromääriä riittävään laajaan kokeiluun. Perustulokokeilu on joka tapauksessa hänen mielestään kytkettävä kansalliseen tulorekisteriin, joka tulee voimaan vuonna 2019. Rekisterin toivotaan tekevän sosiaaliturvasta joustavamman.


Yrityksissä kesän aikana vieraillut Mikkonen sanoo pienyrittäjien viestin olevan selvä: perustulon kaltaista tukea tarvitaan.

”Tosi monesta pienestä yrityksestä on tullut viestiä, että heillä olisi silloin tällöin tarvetta työvoimalle, mutta työttömälle kynnys ottaa silpputyötä vastaan on nykyisen kankean järjestelmän vuoksi todella korkea”, Mikkonen sanoo.

Perustulo helpottaisi lyhyidenkin työpätkien vastaanottamista.

Vihreät vaatii myös esimerkiksi ulkomaisten työntekijöiden Suomeen saapumisen helpottamista aloilla, joille ei löydy parhaita tai riittävää määrää työntekijöitä kotimaasta.


Työllisyysaste paranisi
myös joustavammalla perhevapaajärjestelmällä. Uudistus jäi keväällä pöydälle perussuomalaisten vastustuksen vuoksi.

Nykyiseen hallitukseen jäänyt sininen tulevaisuus suhtautuu uudistukseen hieman perussuomalaisia suopeammin, mutta kitkaa on yhä esimerkiksi kotihoidontuesta. 

Aalto ja Mikkonen puhuivat tiedotustilaisuudessa paljon lasten ja nuorten tilanteesta. Mikkonen piti käsittämättömänä Vantaan kaupungin suunnitelmaa perustaa työttömien lapsille omat ryhmänsä.

”Tämähän on ihan vihoviimeinen asia sen kannalta, että kaikille lapsille luodaan tasa-arvoiset lähtökohdat elämään.”

Vihreät esittää myös tukiopinto-ohjausta koulunsa päättäville nuorille, jotta siirtyminen toiselle asteelle olisi mahdollisimman sujuvaa ja jotta koulupudokkaiden määrä saataisiin pienemmäksi. 


Budjettiriihen alla paljon julkisuudessa ollutta solidaarisuusveron lopettamista vihreät vastustaa. Solidaarisuusvero on koskenut henkilöitä, jotka ovat ansainneet yli 72 300 euroa vuodessa. Veron alaraja oli tarkoitus nostaa takaisin 90 000 euroon.

Riihestä tihkuneiden ensitietojen mukaan vero pysynee ennallaan. 

Aalto huomautti, että vaikka solidaarisuusvero on periaatteellisesti ja oikeustajun kannalta tärkeä päätös, sen saama ilmatila on ollut liian iso.

Tärkeämpää olisi aloittaa kokonaisvaltainen verotuksen uudistus. Aalto toisti ehdotuksensa nykyistä laajemmista veropohjista, mutta hieman matalammista verokannoista. Verotuksen painopistettä olisi vietävä kulutuksen ja haittaverojen suuntaan. 


Aalto kertoi esimerkkinä, että budjettiin tulisi 2,2 miljardin euron lisäraha, jos arvonlisäverokanta yhtenäistettäisiin 24 prosenttiin.


Vihreiden varsinainen vaihtoehtobudjetti julkistetaan myöhemmin syksyllä.

Valtion budjetti on eduskunnan käsittelyssä syksyllä ja lopullisesti se hyväksytään joulukuussa.

politiikka  budjettiriihi  Vihreät  talous 




Viite