Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Susanna Nordvall
Suunnat hukassa. Hallitus haluaa uudistaa perhevapaita, mutta ei löydä yhteisiä työkaluja.
25.8.2017 10.01
Elokuun lopun budjettiriihessä ratkaistaan, aloitetaanko Suomessa perhevapaiden uudistus. Painetta siihen olisi, sillä hallituksen tavoitteena olevaan 72 prosentin työllisyysasteeseen ei nykykonstein päästä.
Budjettiriihen alla myös työmarkkinoiden keskusjärjestöt EK, SAK, Akava ja STTK ovat yhteisesti vaatineet uudistusta. SAK:n perhevapaamalli on saanut kannatusta yli puoluerajojen.
Perhevapaiden käyttämisen ja perhevastuun tasaisempi jakautuminen, naisten työmarkkina-aseman parantaminen, työllisyyden parantaminen, joustava työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen, erilaisten perhemuotojen huomiointi. Kaikki tavoitteita, joiden vastustaminen tuntuu äkkiseltään hoopolta.
Mutta nihkeältä näyttää. Perhevapaista uhkaa tulla vielä yksi kiistakapula soten ja maakuntauudistusten kylkeen.
Kevään kehysriihessä uudistus jäi käsittelemättä, koska silloinen perussuomalaiset vastusti uudistuksia. Nykyisestä hallituspuoluekolmikosta kaikki ovat alustavasti näyttäneet vihreää valoa uudistukselle, mutta yhteiset nimittäjät uhkaavat jäädä vähäisiksi.
Kokoomus ei halua uudistuksesta lisäkustannuksia eikä lisätä työnantajien velvoitteita. Keskusta ja perussuomalaisista erkaantunut sininen tulevaisuus todennäköisesti pitävät kiinni nykyisestä kotihoidontuesta, joka uudistuksessa lyhenisi ja vaihtuisi hoitorahaksi. Molemmissa puolueissa on myös kitkaa sen suhteen, että järjestelmä määrittelisi vanhemmille omat kotonaolojaksonsa.
Kokoomus haluaisi uudistuksen jo tällä hallituskaudella, keskusta vasta seuraavalla. Siniselle tulevaisuudelle koko uudistus on merkityksettömämpi kuin hallituskumppaneille.
Vihreiden kansanedustaja ja puolueen perhevapaamallin kätilöijä Emma Kari toivoo hartaasti, että hallitus saisi nytkäytettyä perhevapaauudistuksen eteenpäin, mutta epäilee ettei budjettiriihessä lopulta linjata mitään merkittävää tai aidosti uudistavaa. Samanlaisia epäilyjä kuuluu myös hallituspuolueiden kansanedustajien suunnalta.
”Varmasti se keskusteluun nousee, mutta aina kun on ollut aitoja linjaamisen paikkoja, on hallituspuolueissa ollut hiljaista. Uudistusta ei mainita hallitusohjelmassa eikä tasa-arvo-ohjelmassa”, Kari sanoo.
Karin mielestä on käsittämätöntä, että hallitus on pyrkinyt kaikkien muiden kannustinloukkujen poistamiseen, mutta ei saa korjattua perhevapaajärjestelmää.
Vihreät on esittänyt perhevapaamallia, jossa ansiosidonnaisista vanhempainvapaista molemmille vanhemmille korvamerkitään viisi kuukautta, ja lisäksi viisi kuukautta vanhemmat saavat jakaa haluamallaan tavalla.
Lopullisena tavoitteena on kasvattaa määrät kuuteen kuukauteen (niin sanottu 6+6+6 -malli). Nykyinen malli on kompromissi, joka ei lisää kustannuksia nykyjärjestelmään verrattuna. Vihreiden mallissa molempien vanhempien ansiosidonnainen perhevapaa pitenee, ja vanhempain- ja hoitorahaa voi nostaa pienemmissä erissä ja pidentää siten niiden kestoa.
Perhevapaiden uudistukseen liittyy myös varhaiskasvatus, josta hallitus on leikannut esimerkiksi rajaamalla subjektiivista päivähoito-oikeutta ja kasvattamalla päiväkotiryhmien kokoa.
Yksi syy perhevapaajärjestelmän nihkeälle edistymiselle voikin olla se, että se vaatisi aiempien päätösten avaamista ja muuttamista. Sen myöntämistä, ettei tullutkaan tehtyä ihan priimaa.
Helsingin yliopiston sukupuolentutkimuksen tutkijatohtori, tasa-arvopolitiikan taloudellistumista tutkiva Anna Elomäki muistuttaa, että perhevapaauudistuksen yhteydessä on tärkeää keskustella myös varhaiskasvatuksesta.
Kotihoidontuen lyhentäminen vaatisi päivähoidon resurssien kasvattamista ja varhaiskasvatuksen laadun parantamista.
”Huoli päivähoidon laadusta on keskeinen syy lasten pitkälle kotihoidolle. Hallituksen olisi syytä ottaa päivähoitoon tehdyt heikennykset – ryhmäkokojen kasvattaminen ja subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajoittaminen – takaisin keskusteluun osana perhevapaauudistusta”, Elomäki sanoo.
Helsingissä edetään päinvastaiseen suuntaan kuin valtakunnanpolitiikassa.
Torstaina julkaistussa vuosien 2017–2021 Helsingin kaupunkistrategiassa määritellään, että subjektiivinen päivähoito-oikeus säilyy ja varhaiskasvatuksen henkilöstömitoitus pysyy nykyisellä tasolla.
”Varhaiskasvatuksen maksuttomuutta edistetään siten, että se on maksutonta viiden vuoden iästä alkaen vähintään neljä tuntia päivässä. Valtuustokauden aikana valmistellaan päätökset maksuttomuuden ulottamisesta myös nuorempiin ikäryhmiin”, strategiassa kirjoitetaan.
Helsinki tarjoaa siis vastedes osapäiväistä maksutonta varhaiskasvatusta myös viisivuotiaille lapsille, eikä kasvata päiväkotien ryhmäkokoja. Helsingin suurimmat puolueet ovat kokoomus ja vihreät, ja se näkyy strategiassa.
Kaupunkistrategiaa valmistellut Kari on päätökseen erittäin tyytyväinen.
”Tämä on meille iso voitto, johon olen äärimmäisen tyytyväinen. Helsinki näyttää mallia, vaikka valtakunnanpolitiikassa uudistus yhtä tervanjuontia onkin”, Kari sanoo.
perhevapaat  sosiaalipolitiikka  budjettiriihi 
Tweet