Vihreä Lanka pani budjetin tasa-arvoratsiaan – Yksi muutos parempaan löytyi

29.8.2017 10.41

Jenni Leukumaavaara

Syksyn budjettiriihi alkaa keskiviikkona. Hallituskauden budjetit ovat olleet tasa-arvon kannalta pettymyksiä, eikä nytkään näytä hyvältä.

Helsingin yliopiston sukupuolentutkimuksen tutkijatohtori, Tasa-arvovaje -hankkeen vastuullinen johtaja Anna Elomäki luki Vihreän Langan pyynnöstä valtiovarainministeriön budjettiehdotuksen ja nosti esiin räikeimmät tasa-arvoon ja sukupuoleen liittyvät epäkohdat.

Niitä ovat esimerkiksi sukupuolivaikutusten ennakkoarvioinnin puute, turvakotien riittämätön rahoitus ja yleisen asumisturvan leikkaukset.

 

Tasa-arvopolitiikan resurssit

• Ensimmäinen ja periaatteellinen ongelma tasa-arvon kannalta on, että tasa-arvopolitiikan resurssit eivät näy budjetissa kootusti, vaan niitä on siroteltu eri ministeriöiden alle. Suomessa ei toistaiseksi tehdä budjeteille sukupuolivaikutusten arviointia.

• Kilpailukykysopimus kutisti tasa-arvoviranomaisten eli tasa-arvovaltuutetun sekä yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan rahoitusta. ”Ruotsissa aloittaa ensi vuonna uusi, 75 työntekijän tasa-arvovirasto. Tasa-arvoviranomaisten resursseja ja asemaa pitäisi parantaa myös Suomessa.”

• Valtionavustus naisjärjestöille säilyy vuoden 2017 tasolla, mutta viime vuonna järjestöjen avustus kutistui 268 000 euroon. Vuonna 2016 avustus oli vielä 310 000 euroa.

• Jatkuvana epäkohtana budjettiehdotuksessa on turvakotien rahoitus, joka laahaa kaukana kansainvälisistä suosituksista. Turvakodit tosin saavat neljä miljoonaa euroa lisää, mikä nostaa määrärahan 17,5 miljoonaan euroon. Hallitus pääsee lisäyksellä omaan tavoitteeseensa, mutta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen arvion mukaan kattavaan turvakotiverkostoon tarvittaisiin vuosittain 40 miljoonan euron rahoitus. 

 

Leikkaukset

• Sukupuolinäkökulmasta ongelmallisia leikkauksia ovat yleisen asumistuen leikkaukset. Yksinasuvissa leikkaus osuu erityisesti miehiin, joita on 61 prosenttia yksinasuvista. Valtaosa asumistukea saavista perheistä taas on yksinhuoltajaperheitä ja asumistuen piirissä olevista yksinhuoltajista 94 prosenttia on naisia.

• Ongelmallinen on myös verotuksen lapsivähennyksen poistuminen. Sadan euron lapsikohtainen vähennys on jaettu huoltajien kesken ja sidottu tuloihin. Vähennyksen poisto heikentää perheiden taloudellista tilannetta yleensä. Sukupuolinäkökulmasta merkittävää on, että eniten vähennyksestä hyötyneet ovat olleet pienituloisia yksinhuoltajia, joista valtaosa on naisia. He siis myös kärsivät eniten vähennyksen poistosta.

• Vaikka etuudet ovat kaikille lakisääteisesti samat, miehet ja naiset tarvitsevat ja käyttävät etuuksia eri lailla. Kaikkiaan naiset ovat enemmistönä useimpien perusturvaetuuksien saajissa, ja yhtä tai useampaa etuutta saavista 64 prosenttia on naisia. Naiset nostavat enemmän vanhempainpäivärahaa, kotihoidontukea, lapsilisää ja kansaneläkettä, kun taas työmarkkinatuen ja peruspäivärajan saajissa sekä yksin asuvissa asumistuen saajissa miehet ovat enemmistössä.

 

Tasa-arvoa edistävä ehdotus

• Myönteisenä kehityksenä Elomäki pitää päivähoitomaksujen alentamista ja takuueläkkeen korottamista. Takuueläkkeen saajat ovat eläkeläisistä kaikkein heikoimmassa asemassa. Heistä noin 60 prosenttia on naisia.

• Takuueläkkeessä näkyy kuitenkin sama pumppausliike kuin monissa muissakin hallituksen budjettipäätöksissä: ensin on leikattu rajusti, sitten annettu pieniä lisämäärärahoja. Esimerkiksi takuueläkkeen kahdeksan euron korotus ei kata hallituksen aiempia heikennyksiä. ”Sukupuolittuneen köyhyyden helpottaminen vaatisi budjettiriihessä paljon isomman korotuksen.” 

 

Mitä budjetista puuttuu?

• Sosiaali- ja terveysministeriö ehdotti omassa budjettiesityksessään, että hallitus korottaisi sairausvakuutuksen vähimmäispäivärahoja, muun muassa vanhempainpäivärahaa. Suomi on saanut vanhempainpäivärahan minimitasosta moitteita. ”Tämä olisi tärkeä parannus pienituloisten perheiden asemaan kuten myös minimipäivärahalla olevien naisten taloudelliseen itsenäisyyteen. VM:n budjettiesitykseen tämä korotus ei mahtunut, mutta se pitäisi ottaa budjettiriihessä uudestaan esiin.”

• Tasa-arvonäkökulmasta keskeinen on perhevapaiden uudistus, joka Elomäen mielestä olisi saatava eteenpäin elokuun budjettiriihessä. Sen yhteydessä olisi myös tärkeää puhua varhaiskasvatuksesta. ”Arvokonservatismi ja yksilön vastuuta ja julkisen talouden talouden tasapainottamista korostava uusliberalismi voivat toimia käsi kädessä. Tämä näkyy siinä, miten päivähoidosta on säästösyistä leikattu samalla kun kotihoidontukeen ei olla koskettu.”

 

Kymmenen vuoden kehitys

• Elomäen arvion mukaan tasa-arvoasioissa on kymmenen viime vuoden aikana otettu politiikassa takapakkia. Tasa-arvo on jäänyt sivuun talouden määrittelemältä politiikan agendalta. Myös perinteisistä sukupuolirooleista ja perhemalleista kiinni pitävän arvokonservatismin vahvistuminen on vaikuttanut siihen, ettei sukupuolten tasa-arvoa nähdä yhtä tärkeänä kuin ennen.

• ”Merkitystä on myös sillä, miten aiemmat leikkaukset kumuloituvat. Suomessa tätä ei vielä ole kattavasti arvioitu, mutta kansainvälisissä tutkimuksissa on havaittu, että leikkauspolitiikasta kärsivät etenkin yksinhuoltajat, yksin asuvat köyhät naiseläkeläiset ja eri vähemmistöt”, Elomäki sanoo.

tasa-arvo  sosiaalipolitiikka  budjettiriihi 

Tweet