Iiro Törmä

Tuulikaappipuolue matkalla valtaan

13.6.2018 10.48

Jenni Leukumaavaara

Vihreiden puheenjohtaja Touko Aalto saapuu haastatteluun yhdeksän minuuttia myöhässä. Syynä on alle 30-vuotiaiden työehtoja käsittelevä ryhmäpuheenvuoro, jota hän on ”hakannut valmiiksi”.

Aamulla Aalto on antanut sotesta haastattelun Aamulehdelle. Vihreän Langan haastattelun lomassa hän syö lounaansa, koska sen jälkeen on kiire Pasilaan Ylen Politiikkaradioon. Edellisenä päivänä hän antoi haastattelun Helsingin Sanomille.

”Täällä minun elämäni on”, Aalto naurahtaa ja tihrustaa kännykkänsä kalenteria Pikkuparlamentin ruokalassa.
Ilman avustajaansa Irina Tuokkoa Aalto ei pysyisi kärryillä siitä, missä pitää milloinkin olla.

Touko Aalto valittiin vihreiden puheenjohtajaksi Tampereella viime kesäkuussa. Kannatus oli nousussa, Aalto kylpi auringossa ja median hohteessa. Uuden puheenjohtajan kuherruskuukausi huipentui loppukesän gallupeihin, joissa vihreät oli hetken toiseksi suosituin puolue yli 17 prosentin kannatuksella. Puhuttiin tosissaan pääministeripuolueesta.

Sitten tulivat uutiset avioerosta ja uudesta suhteesta. Tuli kritiikkiä esiintymisestä ja näkymättömyydestä verrattuna kärkkääseen edeltäjään Ville Niinistöön. Pääministeriarvioissa Aalto on jäänyt Orpon, Sipilän, Rinteen ja Anderssonin taakse.

Aalto nyökyttelee ja lapioi kukkuroillaan olevalta lautaselta kuskusia, vaaleita papuja ja värikästä salaattia.

”Sanon kritiikille piutpaut. Miten se auttaa pysäyttämään ilmastonmuutoksen tai köyhyyden ja eriarvoisuuden torjumisen, jos minä pohdin että voi itkuvinkuvonku, kun ihmiset puhuivat minusta ikävästi. Get used to it!”

Aalto huomauttaa, että vaikka vihreät aloitti hallituskauden 8,5 prosentin kannatuksen puolueena, nyt sitä kohdellaan yhtenä suurista.

”Jos meitä ei haukuttaisi ja arvosteltaisi päivittäin, se tarkoittaisi, ettemme ole relevantti vaihtoehto. Vihreät on tuulikaappivaiheessa. Tulimme sisään 8,5 prosentin kannatuksella, mutta meistä puhutaan kuin puolueesta, jolla on 20 prosentin kannatus. Olemme paljon kokoamme suurempi tekijä, ja se näkyy julkisessa keskustelussa. Se voi hämmentää, mutta pään pitää kestää.”

Politiikan tutkijat Johanna Vuorelma ja Jenni Karimäki arvioivat, että Aalto ei ole onnistunut luomaan kovin selkeää tai erottuvaa julkisuuskuvaa.

”Aalto on onnistunut pitämään vihreiden kannatuksen korkeana. Toisaalta hän ei ole onnistunut siirtämään vihreiden korkeaa kannatuspotentiaalia kannatuslukuihin. Selkeä vastakkainasettelu muihin puolueisiin puuttuu. Sen sanottaminen, miksi juuri vihreitä kannattaa äänestää kokoomuksen tai vaikkapa SDP:n sijaan, on jäänyt hataraksi”, Vuorelma arvioi. 

Hänen mukaansa Aallon poliittisen tulevaisuuden kannalta on olennaista, miten hän oppii säätelemään julkisuutta ja tekemään avauksia, jotka vaikuttavat politiikan agendaan ja haastavat uskottavalla tavalla suurimpien puolueiden linjoja. Tähän hän tarvitsee puolueen koneiston tuekseen. 

Karimäki arvioi, että itseään ”asiapentiksi” tituleerannut Aalto saattaisi päästä oikeuksiinsa ministerinä.

Aallon rakentava, kompromissihakuinen ja korostetun neuvotteleva suhtautuminen politiikkaan erottaa hänet monista politiikoista. Kun demokratia muuttuu koko ajan enemmän julkisuusdemokratiaksi, jossa poliitikon imago määrittää kannatuksen, pohdiskelu ja neuvottelu ei välttämättä auta erottautumaan raikkaana vaihtoehtona.

”Suomessa luottamus puolueisiin on ollut pitkään heikkoa. Juuri vanhoista puolueista erottautuminen on tapa lisätä kannatusta”, Vuorelma sanoo.

Vihreiden eduskuntaryhmässä ja työyhteisössä Aallon osallistavaa otetta arvostetaan. Kaikki saavat puhua, ja Aalto pitää hyvää henkeä yllä. Haastattelussa Aalto kehuu niin kansanedustajakollegansa, avustajat, poliittiset sihteerit kuin vihreiden valtuuskunnankin.


”Sun on Touko pakko oppia vastaamaan lyhyemmin!” puuskahti MTV:n toimittaja mikrofonikättä ravistellen vihreiden puoluevaltuuston tauolla.

Samaa mieltä on vihreiden entinen puheenjohtaja Satu Hassi, joka sanoo itsekin puhuvansa usein liian laveasti. Hassin mielestä Aalto on hieman etsiskellyt paikkaansa, mutta arvioi tämän pärjänneen hyvin.

Keskustan konkariedustaja Seppo Kääriäinen uskoo vihreiden menestyvän seuraavissa vaaleissa.

”He varmaan miettivät tarkkaan, miten suhtautua mahdolliseen hallitusvastuuseen. Se ei ole millekään puolueelle helppo paikka. Varmaan Touko Aaltokin sitä miettii. Kun vastuun päivät koittavat, lennokkaat puheet loppuvat.”

Aalto ei ole käynyt esiintymiskoulutuksissa, mutta kertoo lyhentäneensä puheenpartta saamansa palautteen myötä.

Pyytäessään puheenvuoroa eduskunnan suuressa salissa Aalto näyttää yliryhdikkäässä asennossaan penkkipunnertajalta, mikä hän onkin. Kuntosalilla jopa neljä kertaa viikossa hikoileva Aalto nostaa penkistä 105 kiloa.

Aalto kertoo skipanneensa iltamenot, jotta ehtii urheilemaan tarpeeksi. Liikkuminen on paras tapa pitää pää kunnossa.

Aalto karsastaa henkilökohtaisia hoveja ja kuppikuntia. Muutaman viikon välein hän istuu alas eduskuntaryhmän poliittisten sihteerien ja viestintätiimin kanssa. Puheita valmistellaan puolueen viestinnän kanssa.

Alle 30-vuotiaiden työehtoja käsittelevään puheeseensa Aalto kysyi sähköpostitse vinkkejä vihreiden valtuuskunnalta.


Millainen on Aallon vihreät? Vahvasti sosiaaliliberaali puolue, joka välittää väkevästi tasa-arvosta, ympäristöstä, ilmastosta ja luonnosta.

”Edellisten sukupolvien työ järjestelmän rakentamiseksi – peruskoulut, neuvolat, terveydenhuolto – ovat mahdollistaneet minulle yksilönä aika ison vapauden elää hyvää, mielekästä elämää. Tehtäväni on kunnioittaa sitä vapautta ja siirtää se paremmassa kunnossa tuleville sukupolville”, Aalto sanoo.

Sosiaaliturvan uudistaminen on ensi vaalikauden tärkeimpiä asioita ison koulutusreformin ja ilmastopolitiikan ohessa. Vihreiden lippulaiva on perustulo, jonka päivitetyn version puolue tuo julkisuuteen syksyn aikana.

Vihreiden mallissa perustulon summa pysyy noin 560 eurossa. Vihreät haluaa laajentaa kokeilun nykyisestä kahdestatuhannesta kymmeneentuhanteen ihmiseen niin, että mukana on eri alojen ja alueiden ihmisiä: yrittäjiä, taiteilijoita, siivoojia, freelancereita.

Perustulo on vastikkeeton. Enemmän tienaavilta se leikkautuu verotuksessa pois. Vielä on mietittävä, miten asumislisä yhdistetään perustuloon.

Aallon mielestä on hyvä, että muilta puolueilta on tullut avauksia sosiaaliturvan uudistamisesta. Perustulosta on kuulunut napinaa esimerkiksi kokoomuksen ja demarien suunnalta, mutta erot eivät välttämättä ole valtavia.

”Demarien yleisturva vaikutti tasan tarkkaan siltä, että perustulo oli vaihdettu perusturvaksi, mutta siitä puuttuivat laskelmat”, Aalto sanoo.

Aalto huomauttaa, että vaikka sosiaaliturvasta on erilaisia näkemyksiä, moni asia myös yhdistää: järjestelmää pitää yksinkertaistaa ja työn vastaanottamisen pitää olla kannattavaa. Vedenjakaja on se, halutaanko sosiaaliturvasta vastikkeeton vai vastikkeellinen.

”Vapauttaminen vai pakottaminen? Se on hallitusneuvotteluiden iso kysymys. Demareilla ja kokoomuksella vastikkeellisuus ja työsuhdestatus määrittelevät, meillä eivät”, Aalto sanoo. 

”Ei perustulo ole mikään hopealuoti, joka muuttaa heti kaiken. Mutta se auttaa uudistamaan sosiaaliturvaa. Vihreillä tämä on ollut kaksikymmentä vuotta agendalla.”

Aalto uskoo, että eduskuntavaaleissa vihreät kaventaa kyselyissä ilmenevän kannatuspotentiaalin ja vaalituloksen välistä kuilua. Hänen mielestään se olisi luontaista jatkumoa kuntavaalien läpimurrolle.

Eduskuntavaaleissa Aalto aikoo haastaa muiden puolueiden visiot. Puolueilla on oltava vahva kuva tulevaisuudesta, jossa ilmastonmuutoksen torjunta on otettava vakavasti.

”Luonnon hyvinvointi on kaiken muun hyvinvoinnin ehto ja edellytys. Meidän on pakko pystyä tuomaan oma kulutuksemme ja vaikutukset ympäristöön tasolle, joka nojaa kestävän kehityksen periaatteisiin.”

Kompromissihakuisuus väistyy, kun puheenjohtaja puhuu ilmastosta.

”Keskusta, demarit ja kokoomus puhuvat, kuinka pitää torjua ilmastonmuutosta. Ei se auta, jos samaan aikaan tuetaan fossiilisia polttoaineita miljardeilla euroilla turhien, tarpeettomien ja ympäristölle haitallisten ympäristötukien kautta!” Aallon leukaperät kiristyvät ja kädet huitovat.

”Ei olla valmiita rajaamaan metsien hakkuita, vaan kiihdytetään ilmastonmuutosta ja tehdään tyhjäksi Pariisin ilmastosopimuksen ja päästökauppajärjestelmän tavoitteet.”

Mieluisimpia hallituskumppaneita Aalto ei suoraan nimeä. Vuosi sitten Vihreän Langan puheenjohtajaehdokashaastattelussa hän mainitsi demarit mielekkäämpänä kumppanina kuin esimerkiksi keskustan. Nyt keskusta vetää pidemmän korren ainakin perusturvanäkemyksissä.

”Vahvasti perusturvapuolueita ovat keskusta, vasemmistoliitto ja vihreät. Ajattelemme samalla tavoin vastikkeettomuudesta ja ylipäätään siitä, että ei olla joko Etelärantaa tai Hakaniemeä. Kokoomuksen ja demareiden kanssa on se ongelma, että niillä on hyvin mustavalkoinen tapa ajatella. Se kytkeytyy hyvin vahvasti etujärjestöihin.”

Yritystuissa Aalto arvelee demareiden ja kokoomuksen olevan pakotettuja muuttamaan näkemyksiään. Keskusta metsäteollisuus- ja maatalouskytköksineen on vaikeampi pala.

Yritystukien uusiminen on korkealla vihreiden listalla. Vihreät päätynee Aallon arvion mukaan lopullisissa yritystukilaskelmissaan miljardin euron leikkauslistaan. Vihreät on etsinyt ison osan koulutusleikkausten perumiseen tarvittavista rahoista vero- ja yritystuista.

Aalto uskoo, että yritystukiin tulee ensi kaudella muutos. Asiasta on nyt puhuttu paljon ja poliittiset voimasuhteet muuttuvat, kun perussuomalaiset ja siniset kutistuvat.

Aalto haluaisi purkaa metsälahjavähennykset (”miksi ihmeessä sitä tarvitaan, kun metsäkauppa käy kuumana kuin hellankoukku!”) sekä perintö- ja lahjaverojen helpotukset. Hänen mielestään on väärin, että hyvätuloisiin vaikuttavia helpotuksia on tehty reippaalla kädellä, kun samaan aikaan leikataan pienituloisilta.


Turvapaikkapolitiikan mainitseminen saa Aallon pudottamaan haarukan lautaselle ja huokaisemaan raskaasti.

”Voi herranpieksut. Olen sanonut Sipilälle ja Orpolle monta kertaa, että te puhuitte arvoista siinä vaiheessa kun annoitte potkut Jussi Halla-aholle ja hänen edustamalleen politiikalle. Silti te jatkoitte aivan samaa politiikkaa. Tällä hetkellä kukaan ei ota vastuuta ja ihmisiä pakkopalautetaan kuolemaan. Tarvitsemme riippumattomat selvitykset turvapaikkapolitiikasta, jota on pala palalta kiristetty. Kukaan ei ole katsonut miten se kokonaisuutena toimii.”

Aalto uskoo, että seuraavan hallituskauden aikana isoimpia virheitä voidaan korjata: tehdä inhimillisempää turvapaikkapolitiikkaa perheenyhdistämisissä, pakkopalautuksissa ja työluvissa.

Aallon mukaan järjestelmä tekee nyt virheitä, jotka vasta kansainvälinen oikeusjärjestelmä toteaa.

”Jos ihmistä ei ensimmäisessä kuulustelussa ymmärretä, se helposti menee koko oikeusjärjestelmän läpi.”  

Turvapaikkapolitiikan uudistamista helpottaa se, että niin SDP, kokoomus kuin keskustakin ovat sanoneet, etteivät halua perussuomalaisten kanssa samaan hallitukseen.

Vaaleihin on vajaa vuosi ja työtä riittää. Sitä ennen pitää ehtiä ainakin Pasilaan. Aalto sitoo kravatin kaulaansa, nappaa kahvin pieneen pahvikuppiin ja pyyhältää Pikkuparlamentin pyöröovista mustissa Karhun tennareissa.

Vihreät  perustulo  turvapaikanhakijat  perusturva  ilmastopolitiikka 

Tweet