Sakari Piippo, Valtioneuvoston kanslia

Sipilä on valmis nostamaan pakolaiskiintiötä tietyllä ehdolla – auttaisiko se?

3.2.2016 12.12

Annakaisa Suni

Vuoden 2016 ensimmäisenä päivänä söin runsasta hotelliaamiaista Tukholmassa ja katsoin Dagens Nyheterissä julkaistua pientä pilapiirrosta. Kuvan oikeassa laidassa oli sota, pommit putoilivat. Sodan jaloista kulki katkeamaton pakolaisvirta kohti kuvan vasenta laitaa, Eurooppaa. Rajalle oli kuitenkin juuri pystytetty muuri. Katkeamaton ihmisvirta kääntyi kuin kapean u:n kaarella ja suuntasi takaisin kohti pommeja. Muurin toisella puolella Euroopan johtajat hieroivat käsiään: ongelma ratkaistu!

En tiedä, onnistuuko Eurooppa tänä vuonna sulkemaan sotaa pakenevat ihmiset rajojensa ulkopuolelle. Yritys on kova. Niin Suomen hallitus kuin muutkin EU-maiden johtajat toistelevat samaa: ulkorajat on saatava kuntoon. Saman asian voisi sanoa toisin: tiedämme, että suuri osa tänne tulevista pakenee vainoa ja on oikeutettu turvapaikkaan. Siksi patoamme heidät Euroopan ulkopuolelle, jotta he eivät voi hakea täältä turvapaikkaa.

Suomi on EU:n pakolaispolitiikan suhteen erikoisessa asemassa. Toisaalta olemme EU:n perimmäinen nurkka, jonne päästäkseen on matkustettava koko Euroopan halki. Toisaalta olemme 1 340 kilometriä leveä portti Venäjältä Euroopan unioniin

Jälkimmäinen fakta ei ollut paljon esillä alkusyksystä, kun sisäministeri Petteri Orpo (kok) toisteli, miten tärkeää on pitää kiinni Dublinin sopimuksesta. Sen mukaan turvapaikkahakemus on käsiteltävä siinä EU-maassa, minne hakija ensimmäisenä saapuu, vaikka hän itse haluaisi jatkaa matkaansa. Tähän asti ensimmäinen EU-maa on useimmiten ollut Italia tai Kreikka. Jatkossa se voi olla Suomi.

Venäjällä on 1,6 miljoonaa ihmistä, joilla on maastapoistamispäätös. Se hermostuttaa Juha Sipilän (kesk) hallitusta. Venäjän johdon kanssa käydään kahdenvälisiä neuvotteluja, joiden koko sisällön saamme tietää vasta vuosien päästä, jos silloinkaan.

Suomen hallitus ei voi pysäyttää Venäjän rajan yli tulijoita ilman Venäjän apua. Sen sijaan Ruotsista Tornion kautta ja Saksasta laivoilla tulleiden turvapaikanhakijoiden virta on saatu pysäytettyä.

Ongelma ratkaistu!

Monet EU-maat Ruotsi mukaan lukien ottivat viime vuoden lopussa ketjureaktiona käyttöön rajatarkastukset, jotka estävät turvapaikanhakijoita matkustamasta Euroopan halki kohti pohjoista. Tarkastusten piti ensin olla väliaikaisia. Suomen hallitus kuitenkin uskoo, että sisärajatarkastukset tulevat vain tiukentumaan ja lisääntymään.

Siksi viranomaiset voivat arvioida, että Suomeen tulee tänä vuonna 15 000 turvapaikanhakijaa. 15 000 on paljon enemmän kuin mihin Suomessa vuosien varrella on totuttu. Se on kuitenkin vähän, kun ottaa huomioon, että maailman pakolaiskriisi vain pahenee viime vuodesta. Viime vuonna Suomeen tuli tuplasti enemmän yli 30 000 turvapaikanhakijaa. Nyt Suomi luottaa siihen, että Ruotsin raja pitää.

Hengenvaarallinen pako Välimeren yli ja Euroopan halki salakuljettajien armoilla ei tietenkään ole paras tapa päästää pakolaisia ja parempaa elämää toivovia Eurooppaan. Laillisia tapoja päästä EU:hun hakemaan turvapaikkaa ei käytännössä ole. Kriisialueilta tänne voi päästä laillisesti vain perheenyhdistämisen avulla (jota hallitus vaikeuttaa) tai osana pakolaiskiintiötä (jonka hallitus laski 1 050:stä 750:een).

Kysyin pääministeri Sipilältä tiistaina, voisiko Suomi kantaa vastuuta maailman pahenevasta pakolaiskriisistä nostamalla pakolaiskiintiötä.

Sipilä vastasi, että ideaalimaailmassa ihmisten pakolaisstatus määriteltäisiin YK:n toimesta EU:n ulkopuolisilla pakolaisleireillä, ja maat ottaisivat sieltä järjestäytyneesti kiintiön verran pakolaisia.

Jos ulkorajat saadaan ensin kuntoon, Sipilä olisi valmis nostamaan pakolaiskiintiötä.

"Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että olisi parempi, että kiintiö olisi korkeampi ja tämä hallitsematon maahantulo loppuisi", hän sanoi.

Sipilän ajatuksessa on hyvää. Pakolaisten ottaminen suoraan leireiltä vähentäisi Välimerellä kuolleiden määrää.

Silloin kiintiöt tosin pitäisi moninkertaistaa. Nostetaan kiintiö ensin vaikka kymmeneen tuhanteen. Niin monen viime vuonna Suomeen tulleista lasketaan saavan turvapaikan hallituksen kiristysten jälkeen.

Tällainen korotus olisi periaatteessa mahdollinen, mutta poliittisesti täysin epärealistinen. Sipilä tuskin ajattelee tämän kokoluokan lukuja.

Hallituksen sisällä ei ole keskusteltu pakolaiskiintiön nostosta. On vaikea kuvitella, että perussuomalaiset suostuisivat siihen.

Suomi ja muut EU-maat jatkavat siis muurien, näkyvien ja näkymättömien, pystyttämistä. EU ratkoo maailman pakolaisongelmaa estämällä pakolaisten tulon Eurooppaan.

Jo lokakuussa lähes 70 prosenttia suomalaisista kannatti tiukempaa linjaa turvapaikkahakemusten hyväksymiseen Helsingin Sanomien TNS Gallupilla teettämässä kyselytutkimuksessa.

Sen jälkeen keskusteluun ovat nousseet raiskaukset ja ahdistelut, joista epäillään turvapaikanhakijoita. Vaikka vain hyvin pieni osa turvapaikanhakijoista syyllistyy rikoksiin, julmat teot lisäävät epäluuloa kaikkia turvapaikanhakijoita kohtaan.

Hallitus saa siis rakentaa muureja kansan enemmistön tuella.

turvapaikanhakijat 

Tweet