Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Mikko Uro/Kaupunkisuunnitteluvirasto
Kuinka paljon? Väestönkasvun arvionnista riippuu, miten paljon tilaa kaavoitetaan uusille asunnoille.
Propagandaa vai varautumista? Helsingin kaava luottaa nopeaan väestönkasvuun
21.10.2015 7.55
Luonnonsuojelijoiden mielestä Helsingin yleiskaavassa yliarvioidaan, kuinka paljon pääkaupungin väestö tulee kasvamaan seuraavina vuosikymmeninä.
"He (kaupunkisuunnitteluvirasto) haluavat luoda sellaisen mielikuvan, jolla voidaan jyrätä viheralueita pakon nojalla", sanoo Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen varapuheenjohtaja Antti Halkka.
Väestönkehityksen arviot vaikuttavat merkittävästi siihen, kuinka paljon uusia asuntoja suunnitellaan rakennettavaksi. Rakentamisen määrä taas saattaa vaikuttaa siihen, kuinka paljon rakennetaan esimerkiksi nykyisille viheralueille.
Koska väestönkasvua on vaikea ennustaa, Helsingin kaupungin tietokeskus laatii vuosittain kolme vaihtoehtoa yleiskaavan laatimisen taustalle. Nopean vaihtoehdon mukaan Helsingin väestön arvioidaan kasvavan 866 000 asukkaseen vuonna 2050. Perusvaihtoehdossa Helsingissä olisi tuolloin 758 000 asukasta, kun taas hidastuvan vaihtoehdon mukaan vain 711 000. Nyt asukkaita on reilut 620 000.
Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti viime vuonna ottaa yleiskaavan lähtökohdaksi nopean kasvun vaihtoehdon. Halkan mielestä nopea vaihtoehto on kuitenkin epätodennäköisempi kuin perusvaihtoehto.
”Tämä on vähän niin kuin propagandaa. Kaupunkisuunnitteluvirasto kertoo videoissaan ja muualla, että vuoteen 2050 Helsinki kasvaa 250 000 asukkaalla. Kaupungin tietokeskus on kuitenkin luonut useampia vaihtoehtoja. Lisäksi kaikissa pohjoismaiden pääkaupungeissa arvioidaan, että väestönkasvu hidastuu", Halkka kritisoi.
Hänen mielestään olisi todenmukaisempaa, jos yleiskaavassa huomioitaisiin useampia väestönkasvuvaihtoehtoja.
”Kaavassa voisi olla selvitysalueita: joitakin kohtia voitaisiin jättää valkoiseksi, ja jos väestökasvu jatkuu nopeana, niiden rakentamista voitaisiin harkita uudelleen”, hän ehdottaa.
Yleiskaavapäällikkö Rikhard Manninen kertoo, että nopea vaihtoehto valittiin, koska haluttiin varautua siihen mahdollisuuteen, että Helsingin väestö tulee kasvamaan nopeasti.
"Tietyllä tavalla koko ajan vähän varaudutaan niin, että kaavatarjontaa on enemmän hiukan yli kuin alimitoitettuna", Manninen sanoo.
Yleiskaavaa suunnitelleiden mukaan väestönkasvun aliarvioimisesta seuraisi paljon suurempia ongelmia kuin yliarvioimisesta. Keskeisin ongelma olisi asuntojen hinnannousu.
"Jos kaava ei jousta eli ei ole mahdollista kaavoittaa Helsinkiä riittävästi tarpeeseen, siitä seuraa monenlaisia ongelmia. Paine asuntojen hinnannousulle jatkuu, mikä nostaa myös vuokratasoa. Yleiskaavalla ei saisi luoda sellaista tilannetta, jossa eletään koko ajan kädestä suuhun”, Manninen jatkaa.
Väestönkasvun yliarvioimisessa Manninen ei sen sijaan näe ongelmia.
"Kunhan kaikki muut tekijät on pohdittu yleiskaavaratkaisussa, että pystytään turvaamaan viheralueet."
Manninen huomauttaa, että kaikkia niitä viheralueita, jotka on merkitty rakennettavaksi, ei välttämättä rakenneta, koska yleiskaavassa ei huomioida kaikkia rakentamisen reunaehtoja. Reunaehdoilla tarkoitetaan rakentamisen kustannuksia ja erilaisia suojeluperusteita, kuten rakennetun ympäristön suojeleminen. Uusi yleiskaava on myös luonteeltaan yleispiirteisempi kuin edellinen.
”Meillä on sellaisia alueita viheralueiden ja rakentamisalueiden rajalla, joita ei ole ihan tarkkaan määritelty. Se jättää yksityiskohtaisemmalle suunnittelulle pelivaraa hakea hyvää ratkaisua", Manninen sanoo.
Helsinki väestönkasvu yleiskaava
Tweet
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
