Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Tapani Rauramo/ Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto
Keskuspuiston kohtalo. Lähiviikkoina Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunnassa keskustellaan muun muassa siitä, miten paljon Hämeenlinnanväylän varteen rakennetaan.
13.10.2015 13.47
Vihreissä tullaan todennäköisesti käymään tiukkoja keskusteluja Helsingin yleiskaavasta lähiviikkoina. Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyy kaavan 3. marraskuuta, ja silloin on tarkoitus lyödä yleiskaavan suuret linjat lukkoon.
Yleiskaava antaa pääkaupungin kehitykselle suunnan seuraavaksi 50 vuodeksi. Sinä aikana kaupunkisuunnitteluvirasto arvioi Helsingin väkiluvun kasvavan 250 000 uudella asukkaalla. Uusille asunnoille etsitään tilaa täydennysrakentamalla ja moottoriteistä kaupunkibulevardeiksi muutettavien katujen varrelta, mutta myös uudisrakentamalla.
Helsingin luonnosuojeluyhdistyksen puheenjohtaja Jarmo Niemisen
mielestä Helsingin luontoarvoja ei ole otettu riittävän vakavasti
huomioon uuden yleiskaavan suunnitteluperusteissa. Nieminen on myös
vihreä kaupunginvaltuutettu.
”1900 hehtaaria kaavoitetaan nyt
asuntotuotannolle, joka on kolmasosa Helsingin metsäpinta-alasta. Se on
valtava määrä, neljäsosa koko Helsingin viherpinta-alasta. Luonto ei ole
suunnitteluperuste vaan se, että Helsinkiin on päätetty asuttaa 250 000
uutta asukasta.”
Niemisen mukaan Helsingin erottaa muista
Euroopan pääkaupungeista juuri luonto. Hän on sitä mieltä, että
Helsinkiä ei pitäisi rakentaa Berliinin tai Tukholman kaltaiseksi
kaupungiksi, koska silloin Helsinki menettäisi keskeisen
vetovoimatekijänsä.
”Se, että me jatkamme samanlaista
rakentamista, mitä muualla on, ja missä luontoympäristöt on jo
hävitetty, me menetämme yhden Helsingin menestystekijöistä eli
luontoarvot.”
”Jos me teemme samanlaista kaupunkia kuin Berliini
on, se on jo rakennettu. Emme me siinä kilpailussa pärjää. Me pärjäämme
siinä, että tiivis kantakaupunki ja sitä ympäröivät luontoalueet,
vihersormet ja avoimet merenrannat vuorottelevat hienosti.”
Niemisen mielestä luontoalueiden säilyttämiseksi kaupungista pitäisi rakentaa huomattavasti tiiviimpää ja korkeampaa.
”Helsingin
reunoille tehdään edelleen omakotialueita. Niitä pitäisi ehdottomasti
lähteä tiivistämään. Kaupungin pitäisi tehdä kaikkensa, että
tiivistämisrakentaminen olisi entistä enemmän mahdollista”, Nieminen
sanoo.
Hän on huolissaan erityisesti Hämeenlinnanväylän bulevardisointihankkeesta sekä Maunulanpuiston kaakkoisosan rakentamisesta, Vartiosaaren tulevaisuudesta ja Viikin Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelualueen reunoille rakentamisesta.
”Se on kansainvälisestikin arvokas alue peltoineen. Kyllä sitä huolissaan pitää olla. Jos suoraan luonnonsuojelualueen reunoilta alkaa kaupunkimainen rakentaminen, niin kuin Pornaistenniemelle on suunniteltu, sillä on väistämättä vaikutuksia alueen luontoarvoihin”, hän sanoo.
Muita luontoarvojen kannalta huolestuttavia alueita
ovat hänen mukaansa muun muassa Malmin lentokenttä ympäristöineen,
Veräjänmäen-Koskelan rakentaminen, Mustavuoren eteläosien rakentaminen
sekä Uutelan länsiosaan suunniteltu rakentaminen.
Nieminen
kertoo, että luonnonsuojelujärjestöt tulevat vaatimaan arvokkaiden
luontoalueiden merkitsemistä oikeusvaikutteiseen karttaan
luo-merkinnällä. Merkintä tarkoittaa, että näiden virkistysalueiden
käyttöä kehitetään turvaten niiden luontoarvot, jolloin alueille ei
saisi rakentaa mitään. Pelkästään virkistysalueiksi merkityille alueille
saa rakentaa esimerkiksi ampumaratoja tai golf-kenttiä.
Helsingin vihreän valtuustoryhmän
puheenjohtaja Otso Kivekäs näkee yleiskaavassa paljon hyvää. Hän kehuu yleiskaavan joukkoliikenneratkaisuja:
kaupunkia kehitetään kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen varaan.
"Koko
kantakaupunkia suunnitellaan käveltäväksi ja pyöräiltäväksi. Sitten
siinä (yleiskaavassa) on valtava raideverkko. Pikaratikkalinjoja, joiden
varaan liikenne rakennetaan, on suunnitteilla kymmenkunta", Kivekäs
sanoo.
Yleisesti Kivekäs kehuu yleiskaavan periaatetta rakentaa tiiviisti.
"Tässä
pyritään kääntämään se kehitys, joka kaupungissa on ollut 60-luvulta
asti, että kaupunki hajaantuu enemmän ja enemmän", Kivekäs sanoo.
Sen sijaan viheralueille rakentamisesta pitää Kivekkään mukaan vielä keskustella.
"Kaupunkia
kuvaavia merkintöjä menee viheralueen päälle jonkin verran. Aika monet
niistä ovat tarkemman rajauksen kysymyksiä, koska yleiskaava ei määritä
täsmällisesti alueiden rajoja. Yleiskaava on tehty pikselikarttana eli
100 kertaa 100 metrin ruutuina."
Esimerkiksi Keskuspuistossa,
Hämeenlinnanväylän varrella on rakennettavaksi suunniteltavia
viheralueita. Hämeenlinnanväylä on tarkoitus muuttaa
kaupunkibulevardiksi, jonka varrelle suunnitellaan asuntoja, mutta vielä
ei tiedetä, kuinka pitkälle Keskuspuistoon asuinrakennukset menisivät.
Voi olla, että asuntojen alle jäisi vain moottoritien ramppeja ja
metsänreunaa, joka tällä hetkellä on melualuetta eikä erityisen
miellyttävää virkistysaluetta, Kivekäs sanoo.
"Mutta joissain
luonnoskuvissa Keskuspuistoon mennään todella paljon. Siinä täytyy hakea
jokin kohtuullisempi ratkaisu", Kivekäs sanoo.
Sen jälkeen, kun kaupunkisuunnittelulautakunta on hyväksynyt kaavan marraskuun alussa, se lähetetään lausuntokierrokselle. Silloin eri lautakunnat, järjestöt ja yksittäiset ihmiset saavat tehdä omia kannanottojaan, joiden pohjalta yleiskaavan yksityiskohtia hienosäädetään. Lopullinen versio tulee kaupunginvaltuuston päätettäväksi ensi vuoden syksyllä.
Helsingin vihreiden Punkkua ja politiikkaa -keskusteluillassa käydään vihreiden sisäistä keskustelua yleiskaavan hyvistä ja huonoista puolista sekä kipukohdista. Keskiviikkona 14.10. Crazy Hedgehog Tea House klo 18.
Juttua muutettu 13.10. klo 15.17: lisätty kaupunkisuunnitteluvirasto Helsingin asukasmäärän kasvuarvion lähteeksi.
Tweet