Werktuigendagen Oudenaarde / Flickr (CC-BY-SA)

Pienenevän EU:n budjetti kasvaa ja monipuolistuu – hallituksen linja hakusessa

3.5.2018 15.22

Lasse Leipola

Eurooppa tiivistyy, kun Britannia lähtee. Komissio esittää, että unionin yhteinen budjetti on vuosina 2021–2027 hieman nykytasoa suurempi, vaikka yksi suurimmista rahoittajista jää pois.

Euroopan parlamentin vihreissä rahoituskehityksestä niin sanottuna varjoraportoijana vastaava Jordi Solé olisi kaivannut unionilta vielä suurempaa budjettia.

”Jos haluamme ratkaista ongelmia yhdessä, tarvitsemme budjetin, joka vastaa haasteita”, Solé sanoo tiedotteessa.

Hän pitää erityisen hyvänä tutkimukseen ja nuoriin kohdistuvien ohjelmien rahoituksen kasvattamista.

Solén kollega, niin ikään vihreitä parlamentissa edustava Helga Trüpel on tyytyväinen, että komissio haluaa eroon jäsenmaksuhelpotuksista.

”Se ei vain lopeta vääntöä siitä, kuka maksaa mitäkin, vaan antaa mahdollisuuden linjata tuloja politiikan tavoitteisiin.”

Trüpel kiittelee komission aikeita lisätä tuloja päästöoikeuksia myymällä ja verottamalla muovin käyttöä. Sen sijaan hän pitää harmillisena, ettei komissio ole tarttunut parlamentin esille nostamaan mahdollisuuteen verottaa Googlen ja Facebookin kaltaisia digitalouden jättejä.

Unionin suurimpien menoerien, eli maataloustukien ja köyhimmille maille tarkoitettujen niin sanottujen koheesiorahojen yhteenlaskettu osuus jatkaa laskuaan. Vuosituhannen alusta maatalouteen ja koheesiorahoiksi meni 80 prosenttia EU-budjetista, nyt osuus on 60 prosenttia.

Komission tavoitteena on uudistaa molempia tukia, jotta vähemmällä rahalla saadaan mahdollisimman paljon aikaan. Komission tiedotteen mukaan koheesiopolitiikan halutaan tukevan vahvemmin rakennemuutosta sekä maahanmuuttajien kotoutumista.

Maatalouspolitiikan uudistamisesta odotetaan esitystä komissiolta vielä kevään aikana. Alustavien tietojen mukaan komissio haluaa lisätä kansallista liikkumavaraa siinä, mihin tukia käytetään. Maaseudun tulevaisuuden mukaan komissio haluaisi maataloustukeen tilakohtaisen tukikaton, jolla tukea ohjattaisiin pienille ja keskisuurille tiloille.

Vanhojen menojen rinnalle on nousemassa uusia. Komission esityksessä korostuvat tutkimus ja innovaatiot, nuoret, digitaalinen talous, rajavalvonta, turvallisuus ja puolustus.

Jatkossa EU-rahoituksen ehtona olisi oikeusvaltioperiaatteiden noudattaminen. Komissio voisi esittää rahoituksen rajoittamista tai pysäyttämistä ja päätöksen tekisi neuvosto.

New York Timesin mukaan Unkari on jo ennättänyt kommentoimaan mekanismia ja kutsuu sitä kiristykseksi. Komissio on aiemmin syyttänyt Unkaria muun muassa oikeuslaitoksen ja median toiminnan rajoittamisesta.

Suomessa EU-budjetista voi muodostua uusi juopa hallituksen sisälle, vaikka lopulliset päätökset venynevätkin seuraavan hallituskauden puolelle. Sinisten puheenjohtaja, eurooppaministeri Sampo Terho piti esitystä yksiselitteisesti Suomen kantojen ja tavoitteiden vastaisena.

”Suomen lähtökohta on, että Iso-Britannian ero on huomioitava täysimääräisesti rahoituskehyksen kokonaistasossa.”

Eurooppaministerina Terho edustaa Suomea yleisten asioiden neuvostossa, jossa monivuotista rahoituskehystä käsitellään jäsenmaiden ministerien kesken.

Kokoomuksessa budjetti nähdään toisin. Eduskunnassa EU-asioita käsittelee suuri valiokunta ja sen kokoomuslainen puheenjohtaja Arto Satonen pitää komission esitystä Suomen tavoitteiden mukaisena.

Hän piti erityisen hyvänä sitä, että innovaatioihin ja tutkimukseen sekä Erasmus-vaihto-ohjelmaan lisätään rahaa.

”Erasmus-ohjelma on parasta ruohonjuuritason eurooppalaisuutta mitä EU voi tarjota. Sadat tuhannet suomalaiset ovat hyötyneet muun muassa Erasmus-vaihdoista vuosien aikana”, sanoo Satonen.

Pääministeri Juha Sipilän (kesk) ensikommentit olivat jossain Satosen ja Terhon välimaastossa. Hänen mukaansa ”budjetin taso asettui hurjempia suunnitelmia alemmalle tasolle, mutta se on Suomen tavoittelemaa korkeammalla tasolla”.

Sipilä kommentoi lyhyessä tiedotteessaan keskustalle tärkeitä maatalous- ja aluetukia.

”Komissio on selkeästi valmis panostamaan ruuantuotantoon kaikkialla unionissa. Myös täällä pohjoisessa. Tämä on tärkeä viesti suomalaisille viljelijöille.”

Komission esitykset maatalouspolitiikasta ja koheesiorahoista on määrä julkaista myöhemmin toukokuussa.

Komissio sanoo tekevänsä kaikkensa, että rahoituskehys saadaan valmiiksi viimeistään toukokuussa 2019. Pääministeri Sipilä arvioi kuitenkin tiedotteessaan, että lopulliset päätökset venyisivät Suomen puheenjohtajuuskaudelle eli ensi vuoden syksyyn.

europpan unioni  budjetti  maatalous  maataloustuet  muovivero  päästökauppa  hallitus  suomi 

Tweet