Vihreät

Myös uusi sote-esitys törmää perustuslakiin, arvioi Touko Aalto

20.10.2017 9.50

Jenni Leukumaavaara

Vihreiden puheenjohtaja Touko Aalto uskoo, että hallituksen uusin sote-esitys tulee törmäämään perustuslakiin tälläkin kertaa.

Hän on huolissaan siitä, että uudesta versiosta löytyvät edelleen useimmat valinnanvapausmallin keskeiset ongelmat.

Sote-uudistuksen alkuperäisenä tavoitteena oli terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen eri alueiden ja ihmisryhmien välillä, kustannusten kasvun hillitseminen ja saumattomien hoivaketjujen turvaaminen.

”Hallituksen lausuntokierrokselle laittama malli lyö korville kaikkia näitä uudistuksen tavoitteita”, Aalto arvioi.

”On kysyttävä, millä tapaa terveys- ja hyvinvointierot kaventuvat, jos ihmisen edessä on entistäkin sekavampi ja monimutkaisempi järjestelmä, palvelut keskittyvät suurten terveysfirmojen käsiin, ja saumattomien hoivaketjujen tavoitteesta on luovuttu”, Aalto sanoo.

Aalto viittasi torstain eduskunnan kyselytunnilla lukuisiin asiantuntija-arvioihin, joiden mukaan hallituksen mallilla ei kyetä hillitsemään myöskään kustannusten kasvua.

”Jos kustannukset kasvavat, ihmisten palveluista tullaan leikkaamaan. Eniten apua tarvitsevien ihmisten palveluista leikataan ja palveluiden piiriin pääseminen vaikeutuu asiakasmaksujen korotusten kautta. Ihmisten oikeus perustuslain turvaamiin palveluihin ei toteudu.”

Eduskunnan kyselytunnilla oppositio oli närkästynyt sekä mallin sisällöstä että hallituksen päätöksestä pitää sosiaali- ja terveysministeriön taustatilaisuus valinnanvapausmallista päällekkäin kyselytunnin kanssa. Vaarana on, että jos oppositio on kovin tyytymätön malliin, se avataan heti seuraavien eduskuntavaalien jälkeen. 

Hallituksen sote-esitys on muuttunut melko paljon hallituskauden aikana ja myös edellisestä, keväällä annetusta esityksestä. Sote-keskuksista on tulossa käytännössä terveyskeskuksia, koska sosiaalipalvelut edellyttävät viranomaispäätöksiä. Niitä ei voi altistaa kilpailuttamiselle terveyspalvelujen tapaan.

Hallitus myös vahvisti maakuntien asemaa palveluiden järjestäjänä. Jokaisella maakunnalla on oltava oma liikelaitos ja sen palveluyksikkö. Liikelaitosten palveluihin kuuluvat neuvolat, sairaalat, lastensuojelun palvelut, kotihoito ja vammaisten palvelut.

Käytännössä nyt ollaan rakentamassa kuviota, jossa maakunnan liikelaitoksesta saa lähes kaikki sosiaalipalvelut sekä ne terveyspalvelut, joita paikallisesta sote-keskuksesta ja hammashoitolasta ei saa.

Asiakas valitsee sote-keskuksen vähintään puoleksi vuodeksi kerrallaan. Jos asiakas ei valitse sote-keskusta, hän jää aluksi maakunnan liikelaitoksen asiakkaaksi.

Uuden valinnanvapauslain luonnoksen mukaan asiakkaan mahdollisuus valita sosiaali- ja terveyspalvelujaan laajenisi vaiheittain vuosina 2020–2022.

Palveluita saa esimerkiksi asiakassetelillä, joka on nykyistä palveluseteliä laajempi. Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijat ovat varoittaneet, että asiakasseteli saattaa johtaa erityistason ammattilaisten liukumisen yksityiselle puolelle. Tämä saattaisi vaarantaa päivystystoimintaa.

Myös Aallon mukaan hallitus kaivaa kuoppaa itselleen asiakassetelimallilla.

”Hallitus korjasi edellistä esitystään vahvistamalla maakuntien asemaa palveluiden järjestäjinä, mutta nyt se heikentää sitä uudelleen pirstaloimalla palveluiden tuotantoa asiakassetelimallilla.”

sote. sote-uudistus  oppositio  terveydenhuolto  sosiaalipalvelut  perustuslaki 

Tweet