Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Sammeli Heikkinen
Ei autoille. Helsingin uusi Isoisän silta palvelee ainoastaan kevyttä liikennettä. Tällaisia ratkaisuja tarvitaan tulevaisuudessa lisää.
Liikenteen päästöjä leikataan myös lihasvoimalla
24.11.2016 16.20
Tulevan vuosikymmenen suurimmat päästövähennykset tehdään liikenteessä. Hallitus julkisti tänään torstaina vuoteen 2030 ulottuvan energia- ja ilmastostrategiansa.
Energiantuotannon päästöjä ohjaa EU:n yhteinen päästökauppa. Sen ulkopuolella – muun muassa asumisessa, maataloudessa ja liikenteessä – Suomea sitoo EU-taakanjako.
Sen mukaan Suomen pitää vähentää päästöjään 39 prosenttia vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä. VTT:n arvion mukaan jo aiemmin tehdyt linjaukset riittävät noin puoleen tarvittavista päästövähennyksistä, joten lisävähennyksiä tarvitaan 4,6 miljoonan hiilidioksiditonnin edestä.
Pääpaino päästövähennyksissä on biopolttoaineiden käytön lisäämisessä. Käytännössä tämä aiotaan saavuttaa sekoittamalla fossiilisiin polttoaineisiin aiempaa enemmän biopolttoainetta. Yksistään tämä riittää vähentämään päästöjä 2,1 miljoonalla tonnilla.
Päästövähennyksiä haetaan kuitenkin myös kasvattamalla joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen suosiota. Liikennejärjestelmän energiatehokkuutta parantamalla saavutetaan strategian mukaan 0,7 miljoonan tonnin päästövähennys.
Kävellen ja pyöräillen suoritettujen matkojen määrää aiotaan kasvattaa 30 prosenttia 2030 mennessä. Käytännössä pitää siis pystyä vaikuttamaan siihen, mitä liikennemuotoja ihmiset haluavat käyttää.
Pyöräliiton toiminnanjohtaja Matti Koistinen on tyytyväinen hallituksen linjaukseen ja sanoo, että sen toteutuminen tarkoittaa, että kaupungeista tulee viihtyisämpiä ja ympäristöystävällisempiä.
”Ympäristön pitää suosia pyöräilyä, eli verkoston on oltava kattava ja palveluiden pyörämatkan päässä. Kun pyöräily on helpoin ja nopein tapa liikkua, ihmiset pyöräilevät.”
Esimerkkeinä joukkoliikenteen houkuttelevuutta parantavista hankkeista Koistinen mainitsee Tampereen ratikan sekä pääkaupunkiseudun Länsimetron ja Raide-Jokerin.
Kevyen liikenteen ongelma on Koistisen mukaan ollut se, ettei valtio ole tukenut riittävästi kuntien kevyen liikenteen hankkeita.
”Esimerkiksi Hollannissa valtio tukee pyöräilyhankkeita 50–80 prosentin maksuosuudella. Suomessa valtio on tukenut erityisesti autoinfraa kuten kehäteitä, joten kuntien on ollut kannattavaa kaavoittaa sen mukaisesti.”
Kaupunkien ydinkeskustoissa voi olla myös tarpeen rajoittaa yksityisautoilua. Koistinen uskoo, että joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen edistäminen on myös autoilijoiden etu. Pienemmät liikennemäärät tekevät myös autoilusta sujuvampaa.
”Kaikkihan me joskus käytämme autoa”, Koistinen sanoo.
Käytännön toimia liikenteen päästöjen vähentämiseksi tullaan linjaamaan muun muassa ensi vuonna valmistuvassa keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmassa.
Tweet
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
