Hallituksen energiastrategiassa poltetaan metsää fossiilisten sijaan

24.11.2016 16.10

Lasse Leipola

Suomi siirtyy 2020-luvulla fossiilisista polttoaineista bioenergiaan. Tämä on hallituksen tänään torstaina julkistaman energia- ja ilmastostrategian pääviesti.

Strategian tavoitteena on täyttää Suomen kansainväliset velvoitteet ja hallitusohjelman tavoitteet siten, että energiamarkkinat pysyvät toimivina. Hallitusohjelmassa asetettiin tavoitteeksi kasvattaa uusiutuvan energian osuus 50 prosenttiin, puolittaa öljyn energiakäyttö vuoden 2005 tasosta sekä luopua kivihiilen energiakäytöstä.

Keskeisimmät keinot tavoitteiden liittyvät liikenteeseen. Biopolttoaineiden tuotantolaitoksille luvataan investointitukea ja enimmäkseen kotimaisilla biopolttoaineilla on määrä kattaa 30 prosenttia tieliikenteen energiatarpeesta vuoteen 2030 mennessä.

Tavoitteena on, että seuraavan vuosikymmenen loppuun mennessä Suomessa olisi 250 000 sähkö- ja 50 000 kaasuautoa. Tämä vastaa noin kymmenestä henkilöautokannasta.

Energiaverotuksella kannustetaan käyttämään metsähaketta ja metsäteollisuuden sivutuotteita sähkön ja lämmön yhteistuotannossa sekä lämmön erillistuotannossa.

Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää merkittäviä lisäyksiä metsähakkuisiin. Tämän arvioidaan lähes puolittavan Suomen hiilinielun, eli vuosittain metsiin sitoutuvan hiilidioksidin määrän.

Odotetusti hallitus ei jatka tuulivoiman syöttötariffia vaan sen tilalle tulee teknologianeutraali tarjouskilpailu, josta voidaan maksaa tukea myös pienille biovoimaloille.

Perussuomalaiset halusivat strategiaan kirjauksen, että tuulivoiman ympäristö- ja terveysvaikutukset selvitetään ennen uuden tuen käyttöönottoa vuonna 2018. Taustalla on työministeri Jari Lindströmin (ps) mukaan tuulivoimaloiden lähellä asuvien ihmisten kokemat terveysvaikutukset.

”Me suhtaudumme näihin vakavasti”, Lindström sanoi torstain tiedotustilaisuudessa.

Hän ei osannut sanoa tarkemmin, kuka tekee selvityksen ja millä aikataululla. Asia jää työ- ja elinkeinoministeriön päätettäväksi.

Elinkeinoministeri Olli Rehnin (kesk) mukaan ilmasto- ja energiastrategian toteuttaminen maksaa tällä vuosikymmenellä 160–240 miljoonaa euroa ja ensi vuosikymmenen aikana noin 900 miljoonaa euroa.

”Tämä noin sadan miljoonan euron vuosittainen rahoitus kannattaa suhteuttaa siihen, että sillä saavutetaan sekä EU:n että kansainväliset ilmastotavoitteet”, Rehn sanoi tiedotustilaisuudessa.

Rahoituksen osalta kyse on toistaiseksi vain suuntaviivoista, sillä käytännön ratkaisut tehdään kehys- ja budjettiriihissä.

Energia- ja ilmastostrategia annetaan selontekona eduskunnalle, joka aloittaa asian käsittelyn jo ensi viikolla.

Tweet