Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Lasse Leipola
Kallistuuko? Päästökauppa nostaa teoriassa sähkön hintaa, mutta päästöoikeuksien ylijäämä ja päästöttömän tuotannon lisääntyminen tekevät yhtälöstä monimutkaisemman.
Kehitysyhteistyön leikkauksella vesitetään päästökauppaa
12.8.2016 14.53
Runsaasti sähköä käyttävä teollisuus saa ensi vuoden alusta alkaen kymmenien miljoonien tuen valtiolta.
Viime vuonna hallitusneuvotteluissa päätettiin, ettei päästökauppatuloja jatkossa käytetä enää kehitysyhteistyöhön. Sen sijaan tuloilla kompensoidaan energiaintensiiviselle teollisuudelle sitä, että päästökauppa nostaa sähkön hintaa.
Valtiovarainministeriö lupaa ensi vuoden talousarvioesityksesään hyvittää teollisuudelle 43 miljoonaa euroa päästökaupan vuoksi. Päästökauppatulojen arvioidaan olevan 118 miljoonaa euroa, mutta 75 miljoonan euron erotusta ei ole korvamerkitty mihinkään – ei yritystukiin eikä kehitysyhteistyöhön.
Jo kevään kehysriihessä päätettiin, että ertyisesti metsä-, metalli- ja kemianteollisuudelle tarkoitettua tukea maksetaan puolet EU-komission määrittämästä maksimitasosta. Teollisuus oli vaatinut täyttä hyvitystä.
Hyvityksen arvioidaan maksavan vuosittain 43 miljoonaa euroa vuosina 2017–2019 ja 46 miljoonaa euroa siitä eteenpäin. Lopullinen tukisumma riippuu kuitenkin muun muassa päästöoikeuksien hintakehityksestä.
Suomen luonnonsuojeluliitto kritisoi hallituksen aikeita kesäkuussa työ- ja elinkeinoministeriölle antamassaan lausunnossa. Sen mukaan perusteet kompensaatiolle ovat kestämättömät.
”Sähkön hinta teollisille toimijoille on Suomessa EU:n viidenneksi halvin. Energiaintensiivisen teollisuuden kuluja vähennetään jo nyt tuntuvasti alennetulla arvonlisäverolla ja suurteollisuuden veronpalautuksilla”, lausunnossa todettiin.
Järjestö myös muistutti, että sähkön hinnan kompensoiminen vähentää myös kannustimia investoida energiantehokkuuteen ja uusiin innovaatioihin.
päästökauppa kehitysyhteistyö teollisuus energia sähkön hinta
Tweet
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
