Iiro Törmä

Jyrki Kasvi: Algoritmien ymmärtäminen vähentäisi vedätysmahdollisuuksia netissä

10.4.2018 11.38

Jenni Leukumaavaara

Maaliskuussa paljastui, että konsulttiyhtiö Cambridge Analytica on käyttänyt jopa viidenkymmenen miljoonan Facebook-käyttäjän tietoja luvattomasti vaalimainontaan esimerkiksi Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin vaalikampanjassa ja Brexit-äänestyksessä. Huhtikuussa Facebook arvioi, että luvattoman käytön kohteeksi joutuneita on 87 miljoonaa.

Vihreiden kansanedustaja Jyrki Kasvi ei yllättynyt kohusta, mutta haluaa kansalaisille pikakoulutusta algoritmeista.

 


Miten kohu on vaikuttanut Facebook-käyttäytymiseesi?

”Ei käytännössä juuri mitenkään. Tarkistin tosin hiljattain palvelun yksityisyysasetukset. Facebook on minulle poliitikkona myös työkalu, jolla haen maksimaalista näkyvyyttä. Tämäkin tapaus osoitti, että vaikka yksittäisten henkilöiden tiedot eivät ole kovin arvokkaita - meidän jokaisen hintalappu on noin kahdeksan euroa - yhdessä niistä kertyy arvokasta tietoa.”

Yllättikö se, että Facebookin käyttäjätietoja on vuotanut ulkopuolisten käsiin?

”Ei yllättänyt. Se yllätti, että mediassa kohu nousi vasta nyt. Jo ennen Yhdysvaltain presidentinvaaleja oli ihmettelyä konsulttiyhtiö Cambridge Analyticasta, joka oli haluton paljastamaan miten datansa tuottaa.

Kehitysmaissa vastaavaa vaalivaikuttamista on tehty jo useita vuosia. Olemmeko me tosiaan olleet niin sinisilmäisiä, ettemme ole sitä tajunneet ja havahdumme vasta nyt, kun osuu omaan nilkkaan?”

Olemme huolissamme tiedustelulakien oikeuksista, mutta samalla annamme vapaaehtoisesti tietoja Facebookin kaltaisille suuryrityksille. Mistä pitäisi oikeasti olla huolissaan?

”Tavallisen kansalaisen kannalta kannattaisi olla huolissaan valtionhallinnon urkinnasta. Ajatellaan, että enhän minä mitään valtionsalaisuuksia tiedä. Eri maiden tiedustelupalvelut keräävät kuitenkin potentiaalisesti kiinnostavista ihmisistä tietoa. Ajatuksena on, että myöhemmin tuo ihminen saattaa olla ministeri tai vaikka puolustusministeriössä sopivassa asemassa. Tieto voidaan hyödyntää, esimerkiksi käyttää painostamiseen.

Eli jos on jonkinlaisia urasuunnitelmia kymmenen vuoden päähän, kannattaa jo nyt miettiä mitä nettiin laittaa.”

Mitä poliitikot voivat tehdä kansalaisten oikeuksien turvaamiseksi?

”Tärkein muutos on EU:n tietosuoja-asetus GDPR, joka tulee voimaan toukokuussa. Suomen on toimittava nimenomaan EU-tasolla. EU:n puheenjohtajamaana Suomen pitää syksyllä 2019 ottaa etunojaa. Suomi, Ruotsi, Tanska ja Viro ovat olleet Euroopan edelläkävijöitä esimerkiksi mobiilimaksamisessa ja netin käytössä.

Nyt pitäisi avata digitaaliset sisämarkkinat. Verkossa on paljon kaupan esteitä. Paperikoneen voi ostaa toiseen maahan, mutta yritäpä katsoa tv:tä.

Lisäksi GDPR-asetuksen yksi haara on se, että suuret amerikkalaiset yritykset pitäisi saada eurooppalaiseen hanskaan. Tähän asti ne ovat saaneet toimia kuin pellossa. EU:lla on ollut prosesseja esimerkiksi Microsoftia vastaan, ja se on pakottanut Microsoft muuttamaan käytäntöjään.”

Miten EU:n tietosuoja-asetus näkyy kansalaisille?

”Jos kaikki menee hyvin, uudistuksen huomaa vain mahdollisina satunnaisina ilmoituksina tietovuodoista käyttämissään palveluissa. Yrityksille tulee ilmoitusvelvollisuus.

Shokkivaikutus voi tulla siitä, että julkishallinto yrittää saada toimensa uudistuksen tasalle. Ei riitä, että tietoturva on kunnossa. Rekisterin ylläpitäjän täytyy pystyä todistamaan se. Velvoitteet eivät lankea vain tilanteissa, joissa jotain menee pieleen.”

Pitääkö lopettaa Facebookin käyttö, vai mitä oman turvallisuuden eteen olisi tehtävissä?

”Oikeastaan ainoa lääke GDPR:n tuoman läpinäkyvyyden lisäksi on ihmisten tietoisuus ja medialukutaito. Meidän pitäisi ymmärtää medialukutaito tosiaan paljon laajemmaksi kuin se, että osaat lukea jotain tilastoa Hesarin politiikan sivuilta.

Pitäisi ymmärtää jonkin mainoksen netissä nähdessään, että miksi näen juuri tämän mainoksen. Täytyy osata lukea algoritmia, joka sen mainoksen meille antaa. Tässä on meillä yleissivistyksessä täydennyskoulutuksen kautta.

Esimerkiksi Facebookissa voi katsoa, miksi ilmoitus näkyy itselle.”

Mistä tietoyhteiskuntakysymyksestä pitäisi keskustella eduskuntavaalien yhteydessä?

”Dataetiikasta. Se liittyy viestinnän kohdentamiseen, tekoälyihin, robotiikkaan. Esimerkiksi tutkimuslaitos Gartner on arvioinut, että valtaosa liiketoiminnan eettisistä loukkauksista tai virheistä johtuu nimenomaan datan epäeettisestä käytöstä.

Tästä on esimerkkinä 15-vuotias tyttö, jonka lähikaupan algoritmi huomasi olevan raskaana. Vanhemmat olivat ihmeissään, kun kotiin alkoi tulla rintapumppumainoksia. Raskaaksi tuleminen, naimisiinmeno ja asunnon vaihtaminen kiinnostavat mainostajia erityisen paljon, koska ne muuttavat ostoskäyttäytymistä merkittävästi.”

Mitä yksityisyydensuojasta huolestunut voisi oppia nettipornoteollisuudelta? Miten Jyrki Kasvi hyödyntää kohdennettua markkinointia? Kuuntele Vihreän Langan podcast Puhekupla!

tietosuoja  facebook  sosiaalinen media  Vihreät  euroopan unioni 

Tweet