Sammeli Heikkinen

Ilmastopaneeli vahvistaa: hakkuiden lisääminen ei ole ilmastoteko

23.5.2017 18.44

Sammeli Heikkinen

Hakkuiden lisääminen Suomessa pienentää metsien hiilinielua ja heikentää metsien kykyä sitoa hiiltä lähivuosikymmeninä. Tästä keskeisillä suomalaisilla asiantuntijoilla on yhteinen näkemys, kertoo Kansallisen ilmastopaneelin tiistaina julkaisema raportti.

Näin hallituksen kaavailema hakkuiden huomattava lisääminen vaikuttaisi kielteisesti ilmastonmuutoksen hillintään. Ainakin, jos tarkasteluväli on muutaman vuosikymmenen mittainen.

Esimerkiksi sadan vuoden aikajänteellä laajamittaiseen puunkäyttöön nojaava biotalous voi kääntyä ilmastovaikutuksiltaan positiiviseksi.

Se edellyttää kuitenkin sitä, että puuenergialla saadaan korvattua fossiilisia polttoaineita ja että huomattava osa puusta käytetään pitkäikäisiin tuotteisiin, ei polttoaineeksi, selluksi tai paperiksi.

Nykyisen suomalaisen ilmastopolitiikan kannalta ilmastopaneelin viesti on hankala. Suomen päästövähennykset vuosisadan puoliväliin mennessä nojaavat pitkälti siihen, että puun energiakäyttö lasketaan välittömäksi vähennykseksi päästöihin.

Lähivuosikymmeninä puutalous kuitenkin pienentää Suomen hiilinielua. Puun nykyisenkaltainen käyttö energiaksi, selluksi ja paperiksi johtaa siihen, että puuhun sitoutunut hiili pääsee nopeasti ilmakehään. Hakatun metsän tilalle kasvava puusto taas sitoo hiilen takaisin vuosikymmenten viiveellä.

Ilmastopaneelin raportissa ei ole varsinaisesti mitään uutta ja mullistavaa.

"Medialle, suurelle yleisölle ja päättäjillekin on päässyt muodostumaan käsitys, että metsien käytön ilmastovaikutuksesta olisi ristiriitaista tutkimusta. Haluamme näyttää raportilla päättäjille, mistä asiasta tutkijat ovat yksimielisiä", paneeliin kuuluva professori Jyri Seppälä Sykestä selitti raportin julkistuksessa tiistaina.

Paneelin kokoama seitsenhenkinen valmisteluryhmä esitti seitsemän metsien käyttöä ja sen ilmastovaikutusta koskevaa väittämää 21 tutkijalle, joista suurin osa työskentelee Luonnonvarakeskuksessa, Suomen ympäristökeskuksessa, VTT:ssä ja Ilmatieteen laitoksessa.

Raportin keskeinen väittämä kuuluu: "Hakkuiden ja puunkorjuun lisääminen pienentää Suomen metsien hiilinielua ja metsien hiilivarastoa vähintään vuosikymmeniksi verrattuna tilanteeseen, jossa niitä ei lisätä."

17 tutkijaa oli väitteestä täysin samaa mieltä, neljä olisi muuttanut sanavalintoja, vaikka viestin hyväksyikin.

"Voisi sanoa, että tämä on se pihvi. Sekä mallinnukset että pitkäaikaismittaukset tukevat väitettä", tutkijatohtori Tuomo Kalliokoski Helsingin yliopistosta sanoi.

Kalliokoski korosti metsien hiilinielun ja -varaston eroa. Hiilinielu tarkoittaa metsien ja metsämaan kykyä sitoa hiiltä ilmasta, varastossa taas on se hiili, jonka metsä ja maa on itseensä sitonut.

Vaikka hakkuita kasvatettaisiin hallituksen kaavailema yli 10 miljoonaa kuutiota vuodessa, Suomen metsät pysyisivät edelleen hiilinieluna. Mutta kun nielu pienenee, varaston kasvu hidastuu. Toisin sanoen ilmaan jää enemmän lämmittävää hiilidioksidia kuin tilanteessa, joissa hakkuita ei lisätä.

Luonnonvarakeskuksen professori Antti Asikainen arvioi, että hallituksen suunnittelema hakkuiden lisääminen kutistaisi Suomen hiilinielua kolmanneksella. Nykyään metsien arvioidaan sitovan noin 30 miljoonaa tonnia hiiltä vuosittain.

Tutkijat arvioivat fossiilisten polttoaineiden korvaamisen metsäenergialla olevan hyvä asia, mutta vain jos fossiiliset korvataan pysyvästi, metsämaa pysyy metsänä ja metsien kasvu säilyy ennallaan.

Ylipäätään metsien käytön lisäämisen mahdolliset ilmastohyödyt pitkällä, sadankin vuoden aikavälillä, riippuvat siitä, mitä puun käytöllä korvataan.

Esimerkiksi puurakentamisen radikaali lisääminen ja teräksen ja betonin korvaaminen sekä nanosellun käyttö vaate- tai pakkausmateriaalina voisivat sitoa puun hiilen tuotteisiin nykyistä pidempään.

Ilmastopaneelin raportti on samansuuntainen muiden viimeaikaisten metsien käytön ilmastovaikutuksia koskevien kannanottojen kanssa. Sanamuodoiltaan se on rauhallisempi ja konsensushakuisempi, kuin esimerkiksi maaliskuussa julkistettu yli 60 tutkijan kannanotto.

Suoraan kysymykseen siitä, onko hallituksen suunnittelema hakkuiden lisäys ilmaston kannalta kielteinen lähivuosikymmeninä, eri tutkijat vastasivat eri tavoin myöntävästi.

"Jos mennään ilmasto edellä ja toimitaan kuten IPCC sanoo, eli lasketaan päästöjä nopeasti ja kasvatetaan nieluja, niin hiilivarastoa pitäisi lisätä vähintään samaa tahtia kuin nyt", Tuomo Kalliokoski sanoi.

Jyri Seppälä korosti, että puunkäytön lisäämisen ilmastovaikutus riippuu tarkasteluvälistä. Lyhyellä aikavälillä haitat ovat hyötyjä suuremmat, pitkällä aikavälillä asia voi olla toisin.

Kalliokoski muistutti, että mitä pidemmälle ajalle ennustuksia tehdään, sitä epätarkempia niistä tulee. Metsän hakkuiden lisäämisen ilmastohyötyjä kun ei saavuteta sadassakaan vuodessa, jos puuta käytetään kuten nyt.

"Investoinneistahan on kiinni, miten puun käyttö muuttuu", Kalliokoski sanoi.

Ja viime aikojen suurissa metsäteollisuusinvestoinneissa paino on ollut sellussa ja biopolttoaineissa, joissa hiili ei pysy pitkään sidottuna, vaan karkaa ilmakehään.

Luken Antti Asikainen puolestaan muistutti, että vaikka paneelin raportissa hakkuiden lisääminen Suomessa pienentää hiilinielua, tilanne voi olla toinen, jos tarkastellaan asiaa globaalisti.

Hänen mukaansa puun tarve kasva rakentamisessa ja pakkausmateriaalina. Tämän vuoksi puuta luultavasti hakataan jossain – Venäjällä, Kanadassa tai Valko-Venäjällä – jos Suomessa ei hakata.

Tweet