Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Sammeli Heikkinen
Jos hakkaat, älä polta. Suomalaista metsänhoitoa Varsinais-Suomessa.
Tutkijoilta täystyrmäys bioenergiapolitiikalle: Ei hillitse ilmastonmuutosta, heikentää monimuotoisuutta
24.3.2017 16.42
Suomen nykyinen, puun energiakäyttöön perustuva biotalous ei hillitse ilmastonmuutosta ja uhkaa kiihdyttää luonnon monimuotoisuuden köyhtymistä. Tätä mieltä on noin 70 perjantaina julkaistun julkilausuman allekirjoittanutta tutkijaa.
Julkilausuman mukaan nykyisen puun energiakäyttöä painottavan metsätalouden puolustaminen ilmastosyillä on harhaanjohtavaa.
”Nykyisen kaltaisen käytön lisääminen ei hillitse päästöjä vuosikymmeniin, koska suuri osa korjatusta hiilestä vapautuu muutamassa vuodessa. Hiilivarasto pienenee verrattuna tilanteeseen, jossa ei tehdä mitään”, akatemiaprofessori Timo Vesala Helsingin yliopistosta sanoi julkilausuman julkaisutilaisuudessa.
”Metsien lisäkäytön ilmastovaikutus ei ole yhteensopiva vuoden 2050 ilmastotavoitteiden kanssa.”
Pitkällä aikavälillä hiili sitoutuu takaisin metsiin. Lähivuosikymmenet ovat kuitenkin merkittävät, jos pyritään pitämään ilmaston lämpeneminen alle kahdessa asteessa, Pariisin sopimuksen mukaisesti. Sillä aikavälillä puun energiakäyttö lisää päästöjä.
”Hiilivarasto ja hiilinielu menevät jatkuvasti julkisessa puheessa sekaisin”, Vesala sanoi.
Hän muistutti, että puiden hakkaamisesta seuraa niihin varastoituneen hiilen pääsy ilmakehään, jos puut käytetään esimerkiksi energiaksi.
”Pitkään säilyvät puutuotteet muodostavat varaston.”
Professori Janne Kotiaho ekologian ja evoluutiobiologian osastolta Jyväskylän yliopistosta huomautti, ettei metsienkäytön lisääminen nykyisestä voi olla kestävää metsätaloutta, kun nykyinenkään ei sitä ole.
"Monesti pidetään positiivisena sitä, ettei metsälajien uhanalaisuus ole lisääntynyt kahden edellisen uhanalaisuusarvion aikana. Mutta meillä on edelleen 814 uhanalaista metsälajia."
Uhanalaisuudella tarkoitetaan sitä, että lajilla on korkea todennäköisyys hävitä sukupuuttoon. Kotiahon mukaan 814:n uhanalaisen metsälajin kohdalla tämä tarkoittaa sitä, että niistä 74–243 häviää sukupuuttoon seuraavan 50 vuoden aikana.
"On todennäköistä, että hakkuiden lisääminen kääntää uhanalaisten lajien määrän kasvuun.
Kannanoton on allekirjoittanut 68 väitellyttä tutkijaa ja se perustuu tietoihin, joista laadittuja koosteita ovat julkaisseet ja julkaisevat muun muassa Suomen kansallinen ilmastopaneeli ja Euroopan tiedeakatemioiden asiantuntijapaneeli.
Kannanottoa kommentoinut vihreiden kansanedustaja Antero Vartia kannusti tutkijoita ja tiedeyhteisöä aktiivisuuteen.
"Olkaa aktiivisia. Ja jos ette itse ole, niin etsikää taho, joka välittää tiedon meille poliitikoille, jotta me voidaan viedä asiaa eteenpäin."
Vartian mukaan tutkijoiden viesti ja sen ilmaisemat reunaehdot politiikalle ovat täysin selvät.
"Jos ylitetään nämä reunaehdot, kaikki lakkaa toimimasta. Tässä leikitään sivilisaation jatkumisen kanssa, mikä on täysin käsittämätöntä. Olennaista on se, että saadaan päästöt alas."
Tweet
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
