Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Lasse Leipola
He välittivät. Sadat mielenosoittajat marssivat Helsingissä syksyllä 2015 hallituksen kaavailemia – ja myöhemmin toteuttmia – leikkauksia vastaan.
Hallituksen silmänkääntötemppu kääntää kehyrahat kasvuun
16.8.2016 11.25
Ristiriitaiset näkemykset
Suomalaiset pitävät kehitysyhteistyötä tärkeänä mutta melko tehottomana. Asia käy ilmi ulkoministeriön teettämästä selvityksestä, jonka tulokset julkistettiin heinäkuussa. Peräti 84 prosenttia suomalaisista pitää kehitysyhteistyötä melko tai erittäin tärkeänä, mutta vain 61 prosenttia on täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että kehitysyhteistyö tuottaa tuloksia.
Yli puolet suomalaisista pitäisi kehitysyhteistyön määrärahat ennallaan, kun taas sekä kasvattamista että leikkaamista kannattaa noin joka viides. Leikkaamissta kannattavat erityisesti perussuomalaisia ja kokoomusta äänestävät, kun taas kasvattamisen kannalla ovat vahvimmin rkp:n kannattajat.
Suomen kehitysyhteistyön rahoituksesta voi lähivuosina repiä positiivisia otsikoita, sillä määrärahojen on määrä kasvaa vuosi vuodelta hallituskauden loppuun asti.
Tämän vuoden kehitysyhteistyöhön budjetoitiin viime syksynä 498 miljoonaa euroa. Valtiovarainministeriön viime perjantaina julkistamassa esityksessä summa kasvaa ensi vuonna 535 miljoonaan.
Kun kaikki kehitysyhteistyöksi laskettavat erät huomioidaan mukaan päästään 876 miljoonaan euroon, joka on noin 0,40 prosenttia bruttokansantulosta. Kuluvan vuoden budjetissa taso jäi 0,35 prosenttiin – puoleen siitä, mihin Suomi on sitoutunut.
Viime kevään kehysriihen linjauksen mukaisesti varsinaisen kehitysyhteistyön määrärahojen on määrä kasvaa 587 miljoonaan euroon vuoteen 2020 mennessä. Koska määrärahojen kasvutahti on suurin piirtein samaa tasoa kuin valtiovarainministeriön kevään kehykseen sisällyttämä arvio kansantalouden kasvusta, pysynee kehitysyhteistyön osuus noin 0,4:ssä prosentissa.
Hennon kasvun takana kummittelee kuitenkin viime vuoden väkivaltainen äkkileikkaus. Viime vuonna aloittanut hallitus romutti lähes ensitöinään kehitysyhteistyön määrärahojen pitkään jatkuneen kasvun.
Vielä vuoden 2014 budjetissa varsinaiseen kehitysyhteistyöhön osoitettiin 892 miljoonaa euroa. Kun sen päälle huomioitiin myös muut OECD:n kehitysyhteistyöksi kelpuuttamat määrärahat, päästiin 1,1 miljardiin, jonka arvioitiin vastaavan 0,55 prosenttia bruttokansantulosta.
Viime vuosien leikkauksista huolimatta hallitus muistaa uskollisesti kirjata ylös sen, että sovitusta 0,7 prosentin tavoitteesta pidetään kiinni, vaikka varsinaisen politiikan seurauksena se karkaakin kauas:
- ”Pidemmän aikavälin tavoitteena on kehitysrahoituksen nostaminen YK:n tavoitteiden mukaiseen 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta, vaikka kehitysrahoitukseen kohdistuu hallituskaudella säästöjä. (Hallitusohjelma, 5/2015)
- ”Kehitysyhteistyön pidemmän aikavälin tavoitteena on nostaa kehitysrahoitus YK:n tavoitteiden mukaiseen 0,7 prosenttiin suhteessa bruttokansantuloon, vaikka siihen kohdistuu hallituskaudella säästöjä.” (Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2017–2020, 4/2016)
- ”Hallitus pitää pitkän aikavälin tavoitteena kehitysrahoituksen nostamista YK:n tavoitteen mukaiseen 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta.” (VM:n bujettiesitys, 8/2016)
Kehitysyhteisjärjestöjen kattojärjestö Kepa nosti tuoreeltaa esiin huolen siitä, että kaikkein köyhimpien maiden tukemiseen käytetävä summa pysyy selvästi alle 0,2:ssa prosentissa.
”Suomi on sitoutunut ohjaamaan 0,2 prosentin osuuden bruttokansantulostaan köyhimpien maiden tukemiseen. Nyt tästä sitoumuksesta lipsutaan”, asiantuntija Niina Mäki kommentoi.
Myös ilmastonmuutokseen sopeutumista edistävien hankkeiden määrä on rajussa laskussa, sillä vielä viime vuonna niihin käytettiin 245 miljoonaa euroa, mutta nyt esitetään vain 170 miljoonaa euroa.
Kansalaisjärjestöjen rahoitus pysyy ensi vuonna ennallaan: uusia leikkauksia ei tule mutta kaikki kasvu ohjatataan muualle. Järjestöjen tuesta vietiin viime vuonna 43 prosenttia.
Nyt leikataan kansalaisjärjestöjen valmiuksia uusiin, pidempiin hankkeisiin. Varsinaisten määrärahojen lisäksi budjettiin merkataan nimittäin vuosittain se, kuinka paljon rahoitusta voidaan luvata tuleville vuosille.
Nämä "myöntö- ja sopimusvaltuutukset” kansalaisjärjestöille putoavat tämän vuoden 29 miljoonasta eurosta 3,7 miljoonaan euroon. Vielä vuonna 2014 vastaavat valtuudet tuleville vuosille olivat 137 miljoonaa.
Ristiriitaiset näkemykset
Suomalaiset pitävät kehitysyhteistyötä tärkeänä mutta melko tehottomana. Asia käy ilmi ulkoministeriön teettämästä selvityksestä, jonka tulokset julkistettiin heinäkuussa. Peräti 84 prosenttia suomalaisista pitää kehitysyhteistyötä melko tai erittäin tärkeänä, mutta vain 61 prosenttia on täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että kehitysyhteistyö tuottaa tuloksia.
Yli puolet suomalaisista pitäisi kehitysyhteistyön määrärahat ennallaan, kun taas sekä kasvattamista että leikkaamista kannattaa noin joka viides. Leikkaamissta kannattavat erityisesti perussuomalaisia ja kokoomusta äänestävät, kun taas kasvattamisen kannalla ovat vahvimmin rkp:n kannattajat.
kehitysyhteistyö budjetti ilmastorahoitus
Tweet
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
