UNFCCC.int

Pariisin ilmastosopimus sai vihdoin tiiviin ja selkeän muodon

5.10.2015 16.05

Lasse Leipola

Pariisin ilmastosopimusta koskevien neuvotteluiden puheenjohtajat julkaisivat tänään maanantaina uuden sopimusluonnoksen.

Pahimmillaan lähes satasivuisesta neuvottelutekstistä on nyt tiivistetty kaksi luonnosta, yksi varsinaisesta ilmastosopimuksesta ja toinen päätösasiakirjasta, joita tehdään ilmastokokouksissa vuosittain. Yhteensä luonnoksilla on mittaa 20 sivua.

Suomen pääneuvottelija Harri Laurikka kuvailee esitystä ytimekkääksi ja selkeäksi. Hänen mukaansa se on hyvä pohja ilmastoneuvotteluiden jatkamiselle kahden viikon kuluttua Bonnissa.

”Luonnos tullaan käymään vielä huolella läpi, mutta se on selkeä ja siitä käy hyvin ilmi, mitä puheenjohtajat ajattelevat eri osapuolia kuultuaan. Mukana on meille sopivia asioita, mutta myös muutamia vaikeita asioita. Ja tämä on usein tilanne neuvotteluiden loppusuoralla”, Laurikka sanoo.

Hyvänä hän pitää muun muassa sitä, että luonnoksessa on mukana tavoite lämpenemisen rajoittamisesta enintään kahteen asteeseen. Toisena positiivisena seikkana hän mainitsee sen, että päästövähennystavoitteita tarkasteltaisiin uudelleen viiden vuoden välein ja päivityksien olisi kiristettävä nykyisiä tavoitteita.

Laurikan mukaan kysymys niin sanotusta palomuurista, eli siitä, mitä miltäkin maalta edellytetään, on yhä yksi vaikeimmista avoimista kysymyksistä. Perinteisesti maat on jaettu teollisuusmaihin ja kehitysmaihin 1992 tehdyn jaon mukaan, mutta monet maat EU mukaan lukien pitävät tätä jakoa vanhentuneena.

”Luonnoksessa sanotaan, että kehittyvät maat ovat yleisesti oikeutettuja tukeen. EU:n mielestä tukitoimien pitäisi kohdistua köyhimpiin ja haavoittuvimpiin maihin”, Laurikka sanoo.

Viime viikolla umpeutui YK:n asettama takaraja antaa sitoumuksia Pariisin ilmastosopimukseen. Kymmenet maat – merkittävimpinä joukossa Brasilia, Indonesia ja Intia – julkaisivat sitoumuksensa loppusuoralla.

Nyt 146 maan sitoumukset kattavat noin 85 prosenttia maailman päästöistä. Toisin kuin Kioton sopimuksessa, jossa kunkin maan vähennykset sovittiin yhdessä, Pariisin sopimukseen jokainen maa voi itse valita oman tavoitteensa.

Ilmastopolitiikkaa analysoivan Climate Action Trackerin mukaan määräaikaan mennessä annetut lupaukset riittävät rajoittamaan ilmaston lämpenemisen 2,7 asteeseen verrattuna esiteolliseen aikaan. Tulevaan sopimukseen todennäköisesti kirjattavaa kahta astetta on pidetty kriittisenä rajana ilmastonmuutoksen vakavimpien seuraumusten välttämiseksi.

Suurimpien päästelijöiden lupaukset sopimukseen

1. Kiina lupaa vähentää päästöjä suhteessa talouden kokoon, todellisuudessa päästöt kasvavat selvästi. Päästöt 11,0 gigatonnia vuonna 2012.
2. Yhdysvallat lupaa vähentää päästöjään 26–28 prosenttia vuoden 2005 tasosta. Käytännössä lupaus tarkoittaa noin 14–19 prosentin vähennystä vuoden 1990 tasosta. Päästöt 6,2 gigatonnia vuonna 2012.
3. EU lupaa vähentää 40 prosenttia vuoden 1990 tasosta. Päästöt 4,4 gigatonnia vuonna 2012
4. Intia lupaa vähentää päästöjä suhteessa talouden kokoon, todellisuudessa päästöt voivat moninkertaistua. Päästöt 3,0 gigatonnia vuonna 2012.
5. Venäjä lupaa vähentää päästöjään 6–11 prosenttia vuoden 1990 tasosta, mutta neuvostoteollisuuden romahtamisen vuoksi maan päästöt ovat nykyisin selvästi tuota tavoitetta alemmat. Käytännössä maan päästöt voivat kasvaa jopa kolmanneksella. Päästöt 2,3 gigatonnia vuonna 2012.
6. Japani lupaa vähentää päästöjään 26 prosenttia vuoden 2013 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Käytännössä tämä tarkoittaa noin 18 prosentin vähennystä vuoteen 1990 verrattuna. Päästöt 1,3 gigatonnia vuonna 2012.
7. Brasilia lupaa vähentää päästöjään 37 prosenttia vuoden 2005 tasosta vuoteen 2025 mennessä. Brasilia on ainoa suuri kehittyvä maa, joka ei sido päästövähennystään talouskehitykseen. Päästöt 1,0 gigatonnia vuonna 2012.
8. Indonesia lupaa vähentää päästöjään 29–41 prosenttia suhteessa talouden kokoon. Talouskasvun myötä todelliset päästöt kasvavat jonkin verran. Päästöt 0,8 gigatonnia vuonna 2012.
9. Meksiko lupaa vähentää päästöjään 22–36 prosenttia suhteessa talouden kokoon. Talouskasvun myötä todelliset päästöt kasvavat jonkin verran. Päästöt 0,7 gigatonnia vuonna 2012.
10. Iran ei antanut sitoumustaan määräaikaan mennessä. Päästöt 0,7 gigatonnia vuonna 2012.

Lähteet: WRI/CAIT, Climate Action Tracker

Juttua on korjattu 6.10. muuttamalla listauksen yksiköt megatonneista gigatonneiksi.

Tweet