Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019

UNFCCC / Flickr

Laurent Fabius
300 päivän loppukiri. Ranskan ulkoministeri Laurent Fabius johtaa puhetta Pariisin ilmastokokouksessa ensi joulukuussa. Oikealla YK:n ilmastoneuvottelujen puheenjohtaja Christiana Figueres.UNFCCC / Flickr

300 päivän loppukiri. Ranskan ulkoministeri Laurent Fabius johtaa puhetta Pariisin ilmastokokouksessa ensi joulukuussa. Oikealla YK:n ilmastoneuvottelujen puheenjohtaja Christiana Figueres.

Analyysi

Geneven ilmastoneuvotteluista ylipainoinen lopputulos

13.2.2015 10.38

Lasse Leipola

Kun aamu valkenee lauantaina 12. joulukuuta, sen pitäisi olla valmis. Muutaman liuskan mittainen teksti, joka linjaa selvästi ja tarkasti, miten jokaisen maailman maan on huomioitava ilmastonmuutos toiminnassaan. Tuohon hetkeen on aikaa melko tarkalleen 300 vuorokautta.

Tuleva sopimus ei tarkoita Kioton sopimuksen tapaan pelkästään päästövähennyksiä halukkaissa teollisuusmaissa, vaan ilmastotoimia – päästövähennyksiä ja sopeutumistoimia – sekä niihin liittyvää rahoitusta kaikissa maailman maissa. Tästä ollaan yhtä mieltä. Kuten myös siitä, että Pariisin sopimus perustuu kunkin maan itse valitsemiin sitoumuksiin ”alhaalta ylös”, toisin kuin Kioton sopimus, joka saneli päästövähennykset ”ylhäältä alas".

Liman osapuolikokouksessa viime joulukuussa saatiin aikaiseksi 38-sivuinen luonnos Pariisin sopimukselle. Luonnos oli pitkä, koska siinä oli useampi vaihtoehtoinen muotoilu lähes jokaiselle kohdalle. Se ei siis ollut niinkään neuvoteltu lopputulos vaan enemmänkin kokoelma lähes kaikista mahdollisista näkökulmista ja toiveista. Näin ainakin saattoi kuvitella vielä viikko sitten.

Tällä viikolla Genevessä järjestettyjen neuvotteluiden virallinen tavoite oli jalostaa tuosta luonnoksesta varsinainen neuvotteluteksti, jonka pohjalta käydään viimeiset neuvottelut. Tämä saavutettiin eilen illalla. Epävirallisena tavoitteena oli virtaviivaistaa 38-sivuinen teksti lyhyemmäksi karsimalla vaihtoehtoisten muotoilujen määrää.

Neuvotteluiden ensimmäiset päivät oli varattu täydennysten tekemiseen, minkä jälkeen oli tarkoitus aloittaa virtaviivaistaminen. Kävi kuten optimismilta itsensä suojanneet saattoivat arvata: luonnoksen täydentäminen meni hyvin, karsimisessa ei päästy edes alkuun.

Nyt Pariisin H-hetki on taas yksiä neuvotteluita lähempänä ja pöydällä on 38 sivuisen luonnoksen sijaan 86 sivua neuvottelutekstiä.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Pariisin lopputuloksesta ei voi tässä vaiheessa sanoa mitään varmaa, koska tekstissä on [pahamaineisten, vaihtoehtoisuutta tarkoittavien hakasulkeiden sisällä] valtavasti kunnianhimoisiakin muotoiluja.

Siellä mainitaan muun muassa lämpenemisen rajoittamistavoitteen kiristäminen kahdesta asteesta puoleentoista ja fossiilisen energian tukien leikkaaminen sekä teollisuusmaiden päästöjen nollaaminen 2050 mennessä. Genevessä tehdyt lisäykset tuovat ihmisoikeudet paremmin mukaan neuvotteluihin, jotka jatkuvat kesäkuussa Saksan Bonnissa.

Onneksi ilmastoneuvottelut puskevat tänä vuonna läpi muillekin foorumeille. Aihe on esillä monien valtiovierailujen ja erilaisten maaryhmien tapaamisten yhteydessä. EU on usuttanut tuhansia diplomaattejaan ajamaan asiaa asemamaissaan ja Yhdysvallat on ollut aktiivinen muun muassa Kiinan ja Intian suuntaan. New Yorkissa päätetään syyskuun lopulla uusista kestävän kehityksen tavoitteista, joihin kuuluu myös suuri osa ilmastotoimista. Julkisuudessa painetta luodaan muun muassa kaikki mantereet kattavalla ilmastokonsertilla.

Toisaalta se, että asioista sopiminen varsinaisissa neuvotteluissa on kaikista lupaavista merkeistä huolimatta edelleen yhtä vaikeaa kuin aina ennenkin, ei lupaa hyvää lopputuloksen kannalta.

Toivoa ei kuitenkaan ole menetetty eikä sitä ole syytäkään menettää, sillä keinot ilmastokatastrofin välttämiseksi ovat yhä pöydällä.

Aikataulu tiellä Pariisiin

  • 31. maaliskuuta: Takaraja kansallisten ilmastotoimien ilmoittamiselle
  • 3.–14. kesäkuuta: Virkamiestason ilmastoneuvottelut Saksan Bonnissa
  • Syyskuun alku: Virkamiestason ilmastoneuvottelut Saksan Bonnissa
  • 1. lokakuuta: Ehdoton takaraja kansallisten ilmastotoimien ilmoittamiselle
  • Lokakuun kolmas viikko: Virkamiestason ilmastoneuvottelut Saksan Bonnissa
  • 1. marraskuu: Arviointiraportti kansallisten sitoumuksien riittävyydestä julki
  • 30. marraskuuta–11. joulukuuta: Pariisin COP21-ilmastokokous

Sopimuksen tärkeimmät elementit

  • Kukin kykynsä mukaan. Yksi vaikeimmista asioista tunnetaan neuvottelujargonissa lyhenteellä CBDR (”common but differentiated responsibilities”). Avainkysymys liittyy ”differentiaatioon”, eli siihen, miten maat jaotellaan. 1990-luvun alussa tehty jako kehittyneisiin ja kehittyviin maihin on vanhentunut monien köyhien maiden vaurastuttua. Genevessä puheenjohtajat esittivät, että vanhan teollisuusmaat määrittelevän Annex I -listan tilalle tulisi Annex X -lista, joka ei olisi lopullinen vaan köyhemmät maat siirtyisivät sille vaurastuessaan.
  • Päästövähennykset. Koska päästövähennyksistä päättäminen jää kunkin maan omalle vastuulle, nousee niiden arviointiprosessi tärkeäksi kysymykseksi neuvotteluiden loppusuoralla. Global Call for Climate Action arvioi uutiskirjeessään, että asiassa edistyttiin Genevessä, sillä lyhyempi, viiden vuoden arviointiväli sai tukea muun muassa Yhdysvalloilta ja monilta kehitysmailta. Sen sijaan EU ja monet Aasian nousevat taloudet ovat kymmenen vuoden kannalla. Avoinna on myös muun muassa se, millainen rooli kansalaisyhteiskunnalla on arviointiprosessissa.
  • Sopeutuminen ja korvaukset. Yksi neuvotteluita pitkään hiertäneistä kysymyksistä on ilmastonmuutoksen aiheuttamien vahinkojen korvaaminen. Tämä ”loss and damage” on vahvasti mukana neuvottelutekstissä, mutta kuten kaikki muut kohdat, sekin on täynnä kunnianhimoltaan vaikutuksiltaan vaihtelevia muotoiluja.
  • Rahoitus. Rahoituksen osalta ehkä tärkein kysymys ei koske itse sopimusta, joka astuu voimaan vuonna 2020, vaan sitä edeltäviä vuosia. Ilmastorahoituksen on määrä olla sata miljardia dollaria vuodessa 2020 mennessä, mutta viime vuoden loppuun mennessä saatiin hädin tuskin raavittua kasaan kymmenen miljardin dollarin kerta erä. Kansalaisjärjestö Climate Action Network pitää vuoden 2020 sataan miljardiin dollariin vievää tiekarttaa ehtona Pariisin sopimuksen onnistumiselle.

Tarkennettu tulevien neuvotteluiden aikatauluja kello 14.26.

ilmastoneuvottelut 




Viite