Vain kaksi valitaan

Lotta Mannerkoski

2.12.2011 10.34

Jukka Vahti

Suomalaiset ja amerikkalaiset valitsevat ensi vuonna presidenttinsä. Talouskriisin ja ilmastonmuutoksen uhkaamassa maailmassa on krooninen pula poliittisen johtajuudesta.

Ensi vuonna tehdään ainakin kaksi suuria tunteita herättävää henkilövalintaa.

Toinen on maailman johtavan supervallan poliittisen toiminnan keskushahmo ja monilla mittareilla mitattuna maailman vaikutusvaltaisin henkilö.

Toinen on syrjäisen ja pienen maan isä- tai äitihahmo, jonka valtaa on karsittu niin, ettei hänellä enää ole näkyvää roolia kotimaan päivänpolitiikan parrasvaloissa.

Silti presidentin valinta sekä Yhdysvalloissa että Suomessa on eniten tavallista kansalaista kiinnostava ja liikuttava poliittinen prosessi. Itse valintaan johtava tie, vaalikamppailu, voi heilutella poliittista ilmapiiriä suuntaan jos toiseenkin.

Juuri nyt presidenttivalinnoilla on myös poikkeuksellisen suuri merkitys, koska historiallisen suuret poliittiset ja taloudelliset muutokset limittyvät lähivuosina ennennäkemättömällä tavalla: talouskriisi ja sen seuraukset, kansainvälisen politiikan ja talouden voimasuhteiden kallistuminen lännestä itään ja ilmastonmuutoksen hillinnän välttämättömyys ovat asioita, joiden hallitsemiseksi maailmassa on melkoinen poliittisen johtajuuden vaje.

Johtajuutta etsitään Suomessa ja Yhdysvalloissa hyvin eri tavoilla.

”Yhdysvalloissa näiden vaalien kiinnostavia piirteitä on, että niihin mennään jyrkän poliittisen kahtiajaon ilmapiirissä. Mutta toisaalta eihän Yhdysvaltain politiikka koskaan kauhean normaalia ole. Se on aina yhtä isoa suurta draamaa ja perustuu spektaakkeliin”, tutkija Mika Aaltola Ulkopoliittisesta instituutista sanoo.

Suomessa presidentinvaalien ensimmäiseen kierrokseen on aikaa enää puolitoista kuukautta, mutta yhteiskunnallisesta spektaakkelista ei toistaiseksi ole juuri näkynyt merkkejä. Vaaliväittelyjä on vietetty hartaasti kuin muistotilaisuuksia. Ainoa poikkeus on ollut Paavo Arhinmäen hyökkäys Pekka Haaviston Nato-kantaa kohtaan A-talkissa viime viikon torstaina.

Yhdysvalloissa varsinaiset vaalit ovat vasta ensi vuoden marraskuussa. Republikaanien alkuvuoden esivaalien lähestyessä taistelu muistuttaa kuitenkin jo nyt skandaaleineen ja vetäytymisineen draamaksi rakennettua tosi-tv-ohjelmaa.

”Tältä kannalta Yhdysvaltojen politiikassa tapahtunut polarisaatio voidaan nähdä myös myönteisenä asiana. Se on lisännyt kansalaisten osallistumista politiikkaan. Yhdysvalloissa kampanjoidaan vaihtoehtojen kautta, kun Suomessa ehdokkaat pyrkivät olemaan samaa mieltä asioista”, Aaltola sanoo.

Yhdysvaltojen ja Suomen presidentinvaalit siis eroavat toisistaan melkoisesti. Ehdokkaiden väliltä voi kuitenkin halutessaan löytää myös yhtäläisyyksiä.

Suomessa kaikilla eduskuntapuolueilla on vaaleissa oma ehdokkaansa. Yhdysvalloissa istuvaa demokraattipresidenttiä pyrkii republikaanien esivaalien kautta haastamaan joukko konservatiivisia ja vielä konservatiivisempia ehdokkaita. Suomen vaaleissa kaikki suurimpien puolueiden ehdokkaat edustavat veteraanisarjaa ja ehkä sen vuoksi myös vankkoja ”perusarvoja”.

Siksi Vihreä Lanka onnistuikin löytämään Timo Soinin, Paavo Lipposen, Paavo Väyrysen ja Sauli Niinistön sekä republikaaniehdokkaiden väliltä yllättäviä yhteyksiä ja laatimaan niiden pohjalta satiirisia ja mielivaltaisia kategorisointeja.

Katso, kuka on kukin Yhdysvaltain ja Suomen presidentinvaaleissa.