Suomen historian heikoin presidentti

2.12.2011 10.34

Laura Häkli

Ensi vuoden alun presidentinvaaleissa Suomeen valitaan maan historian juridisesti heikoin presidentti: hänellä on vähemmän muodollista valtaa kuin kellään edeltäjällään.

Presidentin valtaoikeuksia kaventava perustuslain muutos tulee voimaan maaliskuun alussa. Sen jälkeen presidentillä ei ole lain mukaan mitään asiaa EU-huippukokouksiin, hän ei enää esittele hallituksen esityksiä eduskunnalle eikä nimitä korkeimpia virkamiehiä.

”Vaikka valtaoikeuksien kannalta presidentti on edellisiä heikompi, vasta käytäntö näyttää, millainen seuraavasta presidentistä tulee. On mahdollista ja todennäköistä, että presidentti on vahvempi kuin hänen valtaoikeutensa. Se voi näkyä esimerkiksi siinä, että hänen kannanottojaan seurataan tarkkaan ja ohjeita otetaan huomioon. Presidentillä voi olla merkitystä myös hänen muodollisen toimintasektorinsa ulkopuolella”, sanoo Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Ville Pernaa.

Presidentin valtaoikeuksien kaventaminen ei Pernaan mielestä ole vaikuttanut tämänkertaisen ehdokaskaartin kokoonpanoon, jossa on hänen mielestään kunnon valtiomieshenkeä.

”Ehdokasjoukko on laadukas ja komea, ainakin symbolisessa merkityksessä. Siinä on viime vuosikymmenen näkyvimpiä johtavia poliitikkoja, jotka tässä tilanteessa näyttäisivät sopivan hyvin presdenttiehdokkaiksi, kun puolueen johtaminen on tällä erää siirtynyt nuoremman poliitikkopolven hoidettavaksi.”

Keski-iän ylittäneiden miesten suuri osuus ehdokasjoukossa ei ole presidentinvaaleissa poikkeavaa, enemmänkin perinteistä. Suomen presidenttien keski-ikä kauden alussa on 59,5 vuotta.

”Tällä kertaa meiltä kuitenkin puuttuvat yli 75-vuotiaat ehdokkaat. Paasikivi valittiin ensimmäisen kerran presidentiksi 75-vuotiaana, Mannerheim 77-vuotiaana ja Kekkonen viimeisen kerran 77-vuotiaana.”